Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Muut Veemäinen punapää
QR-Code dieser Seite

Veemäinen punapää Hot

Yökerhossa taas. Pöytä on täynnä tuttua jengiä. Haluaisin jutella Akin kanssa, mutta se istuu liian kaukana ja lirkuttelee Melinalle. Aki piiritti Melinaa pari vuotta, eikä ketään uskonut sen mahiksiin. Melina torjui Akin joka kerta, mutta jätkä ei luovuttanut. Nyt ne on yhdessä. Vähän olen kateellinen, koska itsekin halusin Melinaa. Kuvittelen mielessäni sitä hetkeä, kun Aki on ensimmäisen kerran työntynyt Melinan sisään. Varmasti mahtavaa. Melina on siro blondi, jossa on runotyttömäistä haurautta ja seksikkyyttä.

Vieressä istuu Leiska, vanha luokkatoveri amiksesta. Se mölisee kovalla äänellä, heittää kuivia puujalkavitsejä ja maustaa niitä kuraisella naurullaan. Tällä kertaa se on keksinyt kala-aiheisen huumorin. Leiskan huumori on hirveätä, mutta se eläytyy ja nauraa niin häpeilemättömästi omille vitseilleen, että väkisinkin huvitun.
– Noh, koska Jerry on viimeks päässyt pilkkimään? se kysyy. - Mä olin uittamassa rapalata viime tiistaina! Aikamoinen vonkale oli, varsinainen maavalas! Mutta kyllä siinä meikäläisen vapa taittui! Huono päivä kalassa on parempi kuin hyvä töissä! Hahahha! Mites sulla? Koska on viimeksi tarttunut turskaa haaviin?
- Hhmm… joku muutama viikko sitten, sanon.
Valehtelen hieman. On siitä vähän on kauemmin. Pakko silti todistella, että aina silloin tällöin saa.
- Äijähän on oikea kalamies! Leiska huutaa. - Sussa on sellaista hiljaisen taiteilijapojan karismaa, kun sä pääset vauhtiin. Kun ollaan hiljaa, niin saadaan kalaa. Noh, oliks hyväkin saalis? Mulla käy usein silleen, että etsin kissakalaa, mutta aamulla huomaan saaneeni kampelan, höhö. Mitäs lajia se oli?
- Viiksimonni, heitän.
- Mitä helvettii? Leiska vakavoituu. - Ootko sä homo?
- En. Se oli huumoria. Ootko kuullut sellaisesta?
- Jaa… Niin, joo! Hahah!

Kävelen baaritiskille ja huomaan Miskan. Sitä näkyy nykyään useammin, koska se jätti Elinan. Itse sain kuvan Elinasta narsistisena ja väkivaltaisena pirttihirmuna, jota kohtaan Miska oli liian kiltti. En tajua miten se jaksoi roikkua Elinassa niin kauan. Mä oon ollut lähes koko elämäni sinkku, eikä se niin kamalaa ole. Pari seikkaa pitää mielialani hyvin kasassa; pysy liikkeellä, katsele maailmaa, koeta oppia uutta, tutustu ihmisiin ja yritä saada välillä pesää.
- Nyt sitä naista! Miska sanoo mulle ja liitää kalja kädessä tanssilattialle.
Mä seuraan perässä. Parketilla tuoksuu hiki ja on helvetin kuuma. Koetan eläytyä musiikkiin ja teen tyhmiä tanssiliikkeitä. Taustalla vaanii ahdistus; pelkään että nolaan itseni. Kenties olen ruma. Kenties tanssiliikkeeni näyttävät vammaisen sätkimiseltä. Pakko silti yrittää. Ainoa keino selvitä elämästä voittajana on uskoa omaan kaikkivoipaisuuteensa.
Miska piirittää jotain rastapäätä.
- Hei, sulla on tosi siistit rastat! Miten sä olet saanut ne noin?
- Mä haluun tanssia, enkä puhua mun hiuksista! mimmi tiuskaisee.

Yritän paremman puutteessa piirittää jotain pulleata, mutta hyvin laittautunutta brunettea. Se ei kuitenkaan lämpene. Lopulta kyllästyn ja menen röökikoppiin, missä on pari blondia.
- Anteeks, olisko teillä röökii heittää?
- Kuuleks sä jonkun lokin äänen?
- Joo, kuulen, krää krää!
Tuijottan mimmejä hölmistyneenä.
- Älä kato mua! toinen tiuskaisee.
Näin se joskus menee. Ihmisiin tutustuminen ei ole aina niin ruusuista. Tupakan pummiminen ei muutenkaan ole paras taktiikka. Lähden pois.

Aki ja Melina tulevat tulee luokseni. Ne on jo lähdössä.
- Meetteks panee? kysyn.
- Sä et kans ajattele mitään muuta kun seksiä. Hommaa ittelles nainen, Aki sanoo.
- Onhan niitä ympäri kaupunkia.
- En oo nähnyt sulla koskaan yhtäkään.
- No, ei mulla mitään vakavaa ole pitkään aikaan ollutkaan. Eikä haittaa! Mietin nyt millaista Miskalla ja Elinalla oli, hyi helvetti! Ei todellakaan kiinnosta semmoinen! Saa kuunnella jatkuvaa nalkutusta, eikä voi koskaan lähteä mihinkään. Irtosuhteet voittaa kevyesti paskan seurustelun! Säkin alat näköjään olemaan tossun alla, kun nyt jo oot lähdössä kotiin.
- En tiedä. Ihan sama. Tuon naisen tossun alla on ihan mielellään, Aki sanoo ja lähtee Elinan luo narikalle.
Aki ja Melina lähtevät käsikkäin. Ne näyttävät niin rakastuneilta. Katson Melinan kauniisti heiluvaa takapuolta. Pakko se on myöntää; minulla ei ole koskaan ollut noin viehättävää naista. Ehkä olen pannut useampaa tyttöä kuin Aki, mutta koskaan en ole löytänyt oikeata rakkautta, tai edes yhtä kuumaa mimmiä. Vituttaa.

Menen baari tiskille. Joku punatukkainen, pienikokoinen mimmi sählää pankkikorttinsa kanssa.
- Sori, ei myyntilupaa, baarimikko sanoo
- Kyl siel pitäis rahaa olla! tyttö mesoaa.
- Mä voin kyl vipata, sanon ja vedän lompakostani oman pankkikortin.
- Kiitti, punatukka sanoo vähän varautuneesti. Kai se aavistaa, että mulla on taka-ajatuksia, vaikka koetan esittää kaverillista.
- Saanko mä liittyä seuraan? kysyn, kun tyttö on saanut juomansa.
- Yritäks sä ostaa mut, vai?
- No en tietenkään! naurahdan vaivautuneesti. – Musta on vaan siistiä tutustua uusiin tyyppeihin...
Vedän naamalleni pokeri-ilmeen, jonka olen usein huomannut toimivan. Liika hymyily ei kannata, koska olen luonnostani vähän nössykän näköinen.

Mulla on hyvä sauma. Punatukka on hukannut kaverinsa jonnekin. Saan taivuteltua sen istumaan kanssani kahdestaan nurkkapöytään. Tyttö on muutaman vuoden nuorempi, vasta 19. Jauhan jotain tavanomaista skeidaa; kyselen opiskeluista ja harrastuksista, että saisin tunnelman lämpenemään. Raskaat aiheet, sekä kärkevät mielipiteet kannattaa eliminoida. Saan tytön naurahtamaan ja alan suudella. Etenen kieltämättä liian nopeasti, mutta en jaksa mitään turhauttavaa friendship -paskaa. Jos mimmi torjuu minut, niin voin nopeasti häipyä ja etsiä uutta ahdistelun kohdetta.
Tyttö vastaa suudelmaa. Homma vaikuttaa lupaavalta. Ulkoisesti se on kaunis, mutta silti väliinputoaja; kasvot, kroppa ja perse ovat hyviä, mutta pukeutuminen hieman tylsää ja poikamaista; musta huppari ja farkut. Myöskään olemus ei ole kovin seksikäs; se on jollain koppavalla tavalla epäitsevarma. Ilme on epäilevä ja pälyilevä. Vaaleat ja kireät farkut kuitenkin istuvat hyvin sen jalkoihin ja saavat pepun näyttämään tosi hyvältä. Punainen tukka on ponnarilla kiinni.

Tyttö alkaa näyttää kuvia siskostaan.
- Eiks ookki paljon kauniimpi ku mä?
- Ei, sä olet kauniimpi.
- Miten nii? En varman oo! Sä huijaat! Mul on hirvee tekovärjätty punanen tukka, mut mun sisko on kaunis blondi. Kaikki haluu mun siskon, eikä mua!
- Njäh, sä olet enemmän mun makuun. Sun siskos on nätti, mutta aika tavallisen näköinen. Sussa on enemmän omaperäisyyttä ja tyyliä, sanon.
- Mitä!? Haukuks sä mun siskoo rumaks!? Se on kuule tosi kaunis! Jos mä olisi jätkä, niin panisin varmana mieluummi sitä, kun itteeni!
Tyttö on erikoinen. Selvästi vähän humalassa, mutta kieltämättä hieman lapsellisempi kuin olin ajatellut.
- Puhutaanko jostain muusta kun sun siskosta?
- Okei, mist?
Koetan kysellä lisää koulusta ja opiskeluista. Selviää, että mimmi on asunut Porissa lukion loppuun asti. Se selittää vahvan murteen.
- Mäkin olen kotoisin Porista, kerron.
- Mitä!? Et varman oo!
- Mä muutin tänne, kun ylä-aste alkoi. Sitä ennen mä asuin 12 vuotta Porissa.
- Äää... Eiks Porist pääse ikin eroon!? Mä haluun unohtaa sen! Painu helvettii! Mitä sä muuten tääl teet?
Kerron olevani nykyään sivarina kaupunginteatterissa.
- Mun isä ei todellakaan hyväksy sivareit!
- Mua ei hirveästi kiinnosta sun isän mielipiteet.
- Kiinnostaa, tai ei… niin sun pistees on laskenu aikalailla! Miks sä et menny armeijaa?
Voisin ruveta kertomaan keskittymishäiriöstä ja sosiaalisesta ahdistuksestani, mutta paskat minä sellaista rupean tässä tilanteessa selittämään.
- Ei se vaan ollut mun juttu, sanon. – En mä silti ole mikään isänmaan vastustaja. Suomi tarvii armeijaa, koska ei kuulu natoon. Mun mielestä kyllä kannattaisi kuulua... Ja vaikka mä en oo käynyt armeijaa, niin sotakirjallisuus silti kiinnostaa mua… Just viimeks mä luin Antti Tuurin Talvisodan ja Hemingwayn Kenelle kellot soivat. Tosi hyviä kirjoja…
- Jaa… tyttö sanoo.
Kirjallisuudesta, tai poliittisista jutuista höpöttäminen harvoin tehoaa random-mimmeihin. Miksi sorrun siihen aina? Pohjimmiltani oon nörtti ja mun pitää jatkuvasti peitellä sitä.

Juttelu keskeytyy kun Leiska ja Miska tulevat samaan pöytään.
- Morjensta pöytään! Leiska mölisee. – Mikäs se tämä on? Meijän kalamies on näköjään vauhdissa. Nappaako syötti?
- Painu vittuun, kuiskaan Leiskan korvaan.
- Toi mimmihän on ihan kyrpä otsassa, Leiska sanoo puoliääneen. – Sä et vaan handlaa näitä juttuja. Anna kun mä näytän.
Leiska vetää hiuksiaan taaksepäin, kuin Turhapuro. Mokoma läskikasa luulee, että sillä on jotain mahiksia. Miska sentään tajuaa tilanteen ja osaa käyttäytyä asiallisesti. Leiska laittaa heti käden tytön olalle ja sopertaa sille jotain.
- Mun pitää täst varmaan lähtee, tyttö sanoo.
- Voinks mä lähtee saattamaan? kysyn.
- Ei tartte.
En vastaa mitään, vaan lähden seuraamaan. Tuhlaan luultavasti aikaani, mutta kello lähenee jo kolmea. Ei ole enää energiaa uusiin yrityksiin.
- Miks et jää sun ystävies kans tonne?
- En mä jaksa olla noiden kanssa. Toi Leiska on tosi rasittava.
- Niin o! Iha hirvee! Miks sul on tommosii kavereit?
- En mä tiedä.

Saadaan takit narikasta. Tytön nahkatakkia ei ole kovin seksikäs. Se näyttää liian isolta.
- Miks sul on tommone homohuivi? mimmi kysyy, kun vedän kirkkaan sinipunaisen kaulahuivin ylleni.
Lievästi androgyyni pukeutumistyylini ei näköjään vieläkään ole sallittua nykyajan suomessa. Onkohan tämä tyttö niitä tyyppejä, jotka kannattaa persuja? Voi jeesus.
- Moni mun kaveri on kehunut sitä tyylikkääksi, vastaan.
- Ne vitsailee. Toi on kamala.
- Miksi?
- Tommonen homohuivi!
- Eikö suomalainen mies saa käyttää muuta, kun sinisiä farkkuja ja mustia huppareita?
- No kyl saa. Mut joku roti!
Tässä vaiheessa rupeaa jo vituttamaan. Seuralaiseni on ahdasmielinen isin tyttö, jolla on stereotyyppinen käsitys millainen miehen kuuluu olla. Täytyy silti myöntää, että siinä on jotain tosi sympaattista. Ehkä se on vahva murre, yhdistettynä teinimäiseen uhoamiseen. Kenties sillä on jotain itsetunto-ongelmia, kun se ei osaa kommunikoida muuta kun vittuilemalla. Huomaan myös, että kaikesta piikittelystä huolimatta se tuntuu jollain tavalla viihtyvän mun seurassa.
- Mihin sä oot menos? mimmi kysyy.
- En mä tiedä. Misä sä oikeen asut? Mul on aika pitkä matka himaan…
- Misä sun kämppä sit on?
- Portsassa, valehtelen. Oikeasti himaan on vaan noin puoli kilsaa.
- Okei. Sä voit tul meil yöks... mut nukut sit lattialla. Ja otat ton homohuivin heti pois!
Nöyryn ja laitan huivin laukkuun. Ehkä olen säälittävä, mutta ihan sama. Mitä tekisin himassa? Ei mulla ole mitään menetettävää. Tyttö veemäinen, mutta söpö kun mikä.

Kävellään kaupungin laittamilla olevalle alueelle, missä on puisia omakotitaloja. Tilanne on niin epämääräinen, että lattialla nukkuminen on hyvinkin mahdollista. Kun saavutaan mimmin kämppään, sillä on telkkari päällä. Voi Jeesuksen perse. Onko sillä täällä joku kämppis, tai poikaystävä?
- Mä pidä telkkarii auki, et mun kissa viihtyy, tyttö sanoo ja osoittaa lattialla kulkevaa pulskaa kollikissaa.
Otan kengät pois, niin että punaiset sukkani näkyvät.
- Mite sä kehtaat!? tyttö huutaa järkyttyneenä. - Noi on karseet!
- Eikö jätkät saa käyttää muita kun mustia sukkia?
- No, ehkä. Mut ei ny sentää kirkkaan punasii! Ootko sä edes mies?!
Mimmi on ehkä täysin dorka, mutta en voi kiistää sen vittumaista seksikkyyttä. Menen sen luokseen, tartun lujasti kiinni, kiedon kädet ympärille ja suutelen.
- Voinks mä tulla sun vierees nukkuu? kysyn. – Mä käyttäydyn kuin herrasmies, ei mitään ressiä...
- No joo, mut älä sit todellakaan kuvittele, tai yritä mitään! Mä haluun edes vähän miehekkäämpää kundii! Mä en vois ikinä viedä porukoiden luokse jotain punasukkaista sivarii.
- Sitten sä et vie.
Tyttö menee vessaan ja alan ottaa päälivaatteita pois. Onneksi kuntoilin kesällä. Kroppa on vielä siinä kunnossa, ettei tarvitse hävetä. Korjaan puolikovan kyrpäni asentoa. Saa nähdä miten tässä käy.

Punatukka tulee vessasta pelkkä valkoinen t-paita ja pikkuhousut jalassa. Pikkarit ovat kireät. Ihanat peppukannikat näkyvät. Pakko päästä panemaan. Tyttö sammuttaa valot, jonka jälkeen se kellahtaa teeskennellyn välinpitämättömästi viereeni.
Hetken epäröin, mutta sitten kiima voittaa pelon. Käännyn ja alan suutelemaan kielen kanssa. Hyväilen hetken sen ihoa, jonka jälkeen hivutan käden pikkarien alle. Pillu on juuri sellainen mistä pidän. Kiinteä nuoren naisen vittu, jossa on siistiksi ajettu karvasänki. Alan vetämään pikkuhousuja pois, eikä tyttö ei estele. Otan myös rintsikat pois. Alasti tyttö näyttää paremmalta kuin kuteet päällä. Rinnat ovat aika pienet, mutta lantio ja pimppi todella kauniit. Noukin lattialta lompakon ja otan kortsun esiin.
- Hei… Mitä sä… Etkai sä luule? tyttö änkyttää, kun asetan kumia paikoilleen.
- Äläs nyt, sanon.
Kellahdan tytön päälle. Tyttö avaa kiltisti reitensä ja työnnyn sisään. Kaikki meni niin kuin pitikin.
- Joo, joo! Ihanaa! Pane mua! Pane kovempaa! Tyttö huutaa ja toistelee jopa kornisti nimeäni. Tunnen olevani mies. Oikea Casanova. Naiseni tuntuu yhtäkkiä aivan hurmaavalta. Porilainen seksipommi. Se pyytää mua rakastelemaan kovempaa ja kovempaa. Tykitän niin nopeasti kuin jaksan. Kissa pyörii ympärillämme, naukuu ja katselee. Tunnen äkkiä terävät kynnet niskassani. Kolli tepastelee selkääni päällä. Se tuntuu itseasiassa hauskalta.
Pian alan kuitenkin väsähtämään. Tiedän myös olevani liian kännissä tullakseni.
- Etkö sä parempaan pysty? tyttö kysyy vihaisesti.
Tykitä vielä hetken aikaa, kunnes meinaan pyörtyä. Nestehukka on liian suuri.
- Nytkö sä jo lopetit? tyttö tiuskaisee.
- Voinko mä käydä juomassa? kysyn.
Mimmi lyö mua nyrkillä kylkeen.
- Painu vittuu!
- No sori. Mä oon vaan tosi humalassa ja mulla on hirvee jano, sanon.
Koitan ottaa tytön uudestaa, mutta se pamauttaa mua kylkeen entistä kovempaa.
- Älä vittu koske muhun! Sä oot ällö!
- Ei sitten, sanon ja menen hakemaan vettä.
Juon monta lasia ja nappaan lompakosta särkylääkkeen. Kun palaan vuoteelle mimmi nukkuu selkäpäin muhun. Kömmin sen viereen ja simahdan saman tien.

Aamulla herään auringon säteisiin. Nätti punatukkani makaa alastomana vieressäni. Onpa se kaunis. Hyväilen hetken hellästi sen ruumista, kunnes se avaa silmänsä.
- Sunhan piti nukkuu lattialla!
- Ai niin. Tosiaankin… sanon.
Se siitä. Puen vaatteet ylleni ja alan tekemään lähtöä.
- Toivottavasti nähdään, sanon.
- Toivottavasti ei, tyttö sanoo ja laittaa oven kiinni.
Ihme tyyppi.

Kävelen kotiin päin kauniissa syysaamussa. Potkin lehtiä maasta. Totean, että en tajua naisia. Kaivan kännykän taskusta. Miskalta on tullut aamuyöllä viesti. Se kertoo että oli seurannut jotain goottimimmiä viimeyönä satamaan asti. Kotiovella mimmi kuitenkin kertoi olevansa varattu ja poikaystävän olevan kotona. Viestin viimeinen lause “Vittu mitä paskaa!” tiivistää varmaan hyvin Miskan aamuöiset tunnelmat.
Minun saldoni on kenties parempi. Tai no, ainakin voin kerskailla saaneeni pimppiä, vaikka tyttö oli veemäinen ja outo. Emme luultavasti enää näe. Hetken piristys syksyyn, muuta ei varmaan muuta. Joo, seksin puute on vaikea asia. Jotkut hyväksyvät sen paremmin, kuin toiset. Minä en hyväksy. Haluan olla mies. Tiedän silti, että parin päivän päästä sama tyhjyyden ja yksinäisyyden tunne iskee uudelleen. Niinpä niin. Ensiviikonloppuna roikutaan taas baarissa ja sama rundi alkaa alusta.

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 2 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
4.0  (2)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Veemäinen punapää 2015-08-01 10:35:43 Juhani Kolho
Arvosana 
 
4.0
Juhani Kolho Arvostellut: Juhani Kolho    August 01, 2015
  -   Kaikki arvostelut

Hei!

Tämä on oikein hyvin kirjoitettu, sulavaa ja realistista kerrontaa, piti hyvin otteessaan. Jo alussa tuli tunne, että tämä on luettava loppuun. Etenkin punapää on kiehtovasti rakennettu persoona. Olen tosin samaa mieltä edellisen arvostelijan kanssa siitä, että tähän olisi hyvin sopinut jokin terävämpikin käänne, vaikka en näekään tätä välttämättömänä. Pidin tästä tällaisenakin paljon, tapauksen sulaminen ohi jokseenkin jälkiä jättämättä tuntuu kovin realistiselta ja samastuttavalta, henkilökohtaisesti pidän tällaisesta arkisen elämän kuvaamisesta vailla sen valtavampia draamallisia elementtejä.

Kiitos!

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
10
Report this review
Veemäinen punapää 2015-07-31 18:48:55 takethiswaltz
Arvosana 
 
4.0
takethiswaltz Arvostellut: takethiswaltz    July 31, 2015
  -   Kaikki arvostelut

Hyvin etenevä iltakuvaus, varsin todentuntuiset henkilöhahmot. Myös dialogi toimi luonnollisen oloisesti. Olisin kuitenkin kaivannut tähän vähän enemmän jujua, jotain koukkua loppuun.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
10
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS