Halun aika

Vesku Repolainen















HALUN AIKA

Eroottinen tarina


















I


— No tule nyt sisään sieltä. Mitä sinä sinne porraskäytävään jäit munimaan. Hop hop…
Astuin asunnon sisälle hieman hämmentyneenä, sillä eihän Leena ollut koskaan aikaisemmin minua tällä tavalla vastaan ottanut. Aina ennen olin saanut asettua taloksi kaikessa rauhassa. Poikkeuksellista oli sekin, että muutoin niin ulkoisesta olemukses-taan tarkka Leena oli tällä kerralla pukeutunut pelkkään valkeaan kylpytakkiin. Hänen kookkaat hyllyvät rintansa melkein liimautuivat kasvoihini kiinni, kun kävin riisumaan takkia ovensuussa.
— Ei sinun tarvitse laittaa kenkiä telineeseen. Jätä ne vain käytävälle, Leena melkein tiuskaisi.
— Mikä kiire tässä nyt… sain sanotuksi.
— Älä Janne nyt kysele enempää. Ei sinun pidä turhan takia luuhata asuntoni edustalla. Ihmiset kun täällä puhuvat paljon pienempienkin asioitten takia ties mitä. Uteliaista silmiä ja korvia on joka puolella. Sinunhan ei enää edes pitäisi käydä täällä minun luonani. Et saanut viime keväänä enkusta nelosta ja muutenkin koulu on käynyt sujumaan sinulla paremmin.
Kieltämättä Leena oli oikeassa: ei minun olisi enää pitänyt olla täällä. Edellisenä talvena olin saanut Leenalta englannin yksityisopetusta, mutta eihän sille ollut enää tarvetta, koska olin välttänyt kirkkaasti ehtojen suorittamisen. Silti olin kevään jälkeen vieraillut Leenan luona lukuisia kertoja. Erään kohtalokkaan lauantaipäivän jälkeen käyntini olivat liittyneet johonkin aivan muuhun kuin englannin opiskeluun. Vain loppukesän aikana tapaamisiimme oli tullut muutaman viikon pituinen tauko, kun Leena oli ollut lomamatkalla Ranskassa ja Italiassa.
Nyt olin jo täyttänyt 14 vuotta ja aloittanut kahdeksannen luokan koulussa. Kesäloman aikana olin tienannut taskurahaa nurmikoita leikkaamalla ja mainoksia jakamalla. Olin myös nostellut ahkerasti puntteja kirkonkylän urheilutalolla ja tehnyt pitkiä polkupyörälenkkejä. Lihakseni olivat kasvaneet ja hartiani leventyneet. Aloin olla yhä enemmän mies, sen Leena oli heti huomannut ulkomailta tultuaan. Partakonettakin jouduin jo säännöllisesti käyttämään.

Leena oli yllätyksellinen nainen. Jo tuossa tuokiossa hän kaappasi minut suureen syliinsä ja halasi minua lujasti. Kireydestä ei ollut enää tietoakaan, kun Leena suuteli minua paksuilla kosteilla huulillaan. Vastasin suukkoihin parhaani mukaan.
— Lopultakin kultaseni… lopultakin olet täällä… Leena kuiskasi lempeästi ja katsoi minua ruskeilla silmillään.
— Onko joku kiinnittänyt huomiota, kun käyn niin usein täällä? kysyin, kun Leena painoi minua pehmeää rintavarustustaan vasten. Kurkistin lähes paljaaseen rintavakoon ja jatkoin samaan hengenvetoon: — Kun sinulla niin hätä tuntui äsken olevan.
Leenan pitkät mustat hiukset leijailivat valtoimenaan. Hän hymyili levollisesti ja tökkäsi minua nöpönenällään poskeen. Tunsin hänen uhkean vartalonsa lämmön, vaikka minulla oli vielä vaatteet päällä. Jalkojani alkoi heikottaa ja nivusissani tuntui kihelmöintiä. Jotain mukavaa oli tulossa, siitä ei ollut epäilystäkään.
— Pyh ja pah… Eivät nämä naapurit onneksi kaikkea älyä. Eivätkä he näe tänne neljän seinän sisälle, Leena naurahti.
— No mikä kiire sinulla sitten äsken oli?
— Minulla oli kiire saada sinut. Luulisi sinun jo sen verran tajuavan.
— Nyt hetikö?
— Nyt heti. Esileikkejä on jo harjoitettu aivan tarpeeksi.
Siinä samassa hän riuhtaisi kylpytakin päältään ja suuteli minua yhä kiihkeäm-min. Upea tumma tamma keikisteli edessäni ilman rihmankiertämääkään. Kuinka kaunis nainen hän olikaan mustine hiuksineen ja heiluvine rintoineen. Tuuheat pillukarvat ulottuivat melkein napaan asti, lihaisat lantiot suorastaan vaativat minua astumaan uumeniinsa sisään. Karvojen välistä pilkisti esille ikään kuin punaista hyytelöä, jossa kimalteli kirkasta kosteutta.
Pikku-Janne kävi kovenemaan. Leena laskeutui kontalleen lattialle ja avasi tottuneesti farkkujen vyön ja vetoketjun. Kohta hän otti innosta sykähtelevän kaluni pehmeisiin käsiinsä.
— Voimme me aloittaa jo eteisessä. Miksi suotta kaikki kiva tehtäisiin vain ma-kuuhuoneessa, Leena lausui.
Siinä minä taas olin liki 20 vuotta itseäni vanhemman valtiattareni ihanassa käsittelyssä. Oikeastaan Leena oli nainen parhaassa iässään.

II


Leena puski minua päällään niin että painauduin eteisen seinää vasten. Hän veti minulta housut kokonaan alas ja otti kankeni suuhunsa. Hän imi kyrpääni tovin ja hykerteli samalla. Sitten hän vetäytyi aavistuksen verran taaksepäin ja kävi lipomaan terskaa hitaasti kielellään. Aisani kärki paisui aivan sinertäväksi ja kivikovaksi. Olin onneni kukkuloilla.
Kuinka kutkuttava tilanne se olikaan: juuri miehuuteensa puhjennut salskea nuorukainen hoikkine vartaloineen ja kapeine pyllyineen kypsän ja kurvikkaan aikuisen naaraan käsiteltävänä. Asetelma oli kuin suoraan jostakin villistä pornofantasiasta.
— Ethän ole tänään purkautunut omin käsin? Leena lausui viettelevästi ja katsoi minua lempeästi suurilla ruskeilla silmillään.
— En ole… Vaikka mieli olisi kyllä tehnyt… vastasin, kun heppini liikkui pehme-ästi sisään ja ulos Leenan pusuhuulien välissä.
— Hmm… Niinhän me viimeksi sovimme. Että säästät kaikki lastisi minulle… Minä räjäytän paukkusi. Sen jälkeen olet valmis pitkään panotuokioon. Kyllä minä miehet tunnen. Ensin kovimmat paineet pois ja sitten vasta tosi touhuihin. Otan sinusta kaiken irti… aivan kaiken… minun nuori orhini… Nauti nyt vain. Kun Leena-täti ottaa sinulta suihin. Kun Leena-täti lutkuttaa upeaa kyrpääsi…
Kuuntelin hänen lumoavaa ääntänsä, joka tuntui kantautuvan korviini ikään kuin jostakin avaruudesta. Leena tiesi, että kiihotuin valtavasti hänen puhuessa minulle tuhmia ja osasi johdatella minut kiimaan pelkillä sanoillakin. Ummistin silmäni ja nautis-kelin täydellä kympillä joka hetkestä. Leena nuoleskeli silkkimäisesti kiiltelevää terskaani ja hyväili samalla kiveksiäni sormenpäillään. Sitten hän otti pallini kokonaan suuhunsa ja lutkutti niitä kuin nälkäinen koiranpentu emänsä nisää.
Säkkini supistuivat ja kiihkoni yhä yltyi, kun Leena alkoi hyväillä sormilla pylly-reikäni seutua. Minulta karkasi voihkaisu, joka varmaan antoi Leenalle lisäkimmoketta Pikku-Jannen kiihdyttämiseen. Olin mennä järjiltäni, kun Leenan kieli vaelsi kyrvän vartta pitkin alemmaksi ja lipoi kohta peräaukkoani. En tiennytkään, että se oli eroottisesti niin herkkää aluetta.

— Purkaudu minun päälleni. Purkaudu suurien rintojeni väliin… Tahdon nähdä, kuinka sinulta tulee lastit. Voimakas nuoren pojan suihku… Ei mikään keski-ikäisen kaljamahaukon laiska lörähdys vaan kunnon ruiskaus vahvalta ja elämänjanoiselta pojalta. Aah… Laukea rakkaani… laukea…
Siinä samassa Leena jo siirsikin aisani hyllyvien tissiensä väliin ja alkoi nytkytellä kiihkeällä tahdilla ylävartaloaan edestakaisin. Käyrä sapeli oli ikään kuin kahden vuoren välissä. Leenan nännit olivat aivan kovat, kun kosketin niitä sormillani. Ne olivat kuin raakoja luumuja, jotka sykähtelivät ihanasti miehuuteni ympärillä.
Vajosin nautintoon ja ajattelin tilannetta vain munillani. Oli vain nuori mies, kypsä narttu ja sokea kiihko.
— Anna palaa Janne… Anna nesteiden tulla…
Leenan kehotukset olivat jo täysin turhia, sillä kivekseni olivat miltei räjähdyspis-teessä. Sain ehkä voimakkaamman orgasmin kuin koskaan ennen. Ensin Leenan nisien väliin lensi vain muutamia spermapisaroita, mutta jo kohta isompi voimakas lasti tahrasi täysin hänen kasvonsa. Leenan pusuhuulet ja suloiset posket olivat aivan sperman peitossa. Kyrpäni sykähteli monta kertaa vielä senkin jälkeen, kun panokseni oli räjähtä-nyt. Ummistin jälleen silmäni ja vaikeroin ja voihkin hurmiossa.
— Ihanaa Janne! Ihanaa! Juuri tätä odotin.

Tilanteen hieman rauettua Leena alkoi nuolla huuliltaan ja suupielistään lämpöistä nektariani. Hän hieroi käsiä poskiinsa ja tisseihinsä ja imeskeli sen jälkeen sormiaan nautinnollisesti hymyillen. Välillämme ei ollut pienintäkään häpeää.
Kankeni oli yhä stondiksessa, kun Leena nousi seisaalleen konttausasennosta ja tarttui minua kädestä kuin äiti pieneen poikaansa suojatiellä. Seurasin valtiatartani kuuliaisesti, kun hän ohjasi minua kohti makuuhuonetta. Ihailin hänen keinuvaa perset-tään. Olisin voinut vaikka hautautua sen sisään.
Tunsin itseni mieheksi, tosi urokseksi.
— Tule kultaseni. Iltatuokiomme on vasta alkanut, Leenan ääni kuului jälleen kuin kaukaisuudesta.
Seurasin narttuani niin kuin hyvin opetettu seksiorja. Leenan parisänky oli jo valmiiksi avattu. Siniset kiiltelevät lakanat imivät minua puoleensa.
— Tule rakkaani. Nussi minua nyt kunnolla. Mutta sitä ennen voisit vielä vähän viritellä minua. Tiedät kyllä, mitä tarkoitan…

III


Leena tyrkkäsi minut leveään sänkyyn kuin tahdottoman perunasäkin. Haukoin henkeä-ni pari kertaa, mutta enhän osannut tehdä muutakaan kuin olla pelissä mukana.
— Nuole vittuani. Nuole! Leena komensi ja asettui tuossa tuokiossa hajareisin kasvojeni päälle.
Mitä muutakaan, minä 14-vuotias pojankoltiainen, osasin tehdä kuin totella uhkean emäntäni käskyä. Minua tosin ei olisi tarvinnut yhtään edes patistaa tähän johtajani rivoon määräykseen. Leenan karvainen pillu oli tullut minulle kovin tutuksi kuluneitten kuukausien aikana. Tottuneena pillun nuolijana jo tiesin, missä hänen klitoriksensa sijaitsi ja niin edelleen.
— Nuole minua nuori mies…
Leenan paksut reidet pusertuivat pääni ympärille, ja rasvainen mettä valuva vittu suorastaan kaappasi minut painautuessaan kasvojani vasten. Haistoin merellisen suolaisen tuoksun. Kuuliaisesti kuin pieni partiopoika aloin nuolla häntä.
Kyrpäni nousi uudestaan pystyyn, kun ihanat mahlat alkoivat virrata kasvoilleni. Sain jotenkin kammettua pari sormeani emättimeen, vaikka Leena istui naamallani melkein koko painollaan. Siitähän valtiattareni vasta innostuikin.
— Juuri niin Janne… Nussi minua sormilla… Ja nuole samalla klitorista… ja häpyhuulia… Hyvä poika olet. Oikein hyvä. Taitavaksi nuolijaksi olen sinut opettanut…
Missä tahansa muussa tilanteessa tämä asetelma olisi taatusti ollut minulle täyttä kidutusta, sillä liikkuihan pääni päällä lähes sata kilogrammaa elävää lihaa, mutta kun kyseessä oli opettajani ihanan reiän nuoleminen, vähät välitin kivusta ja tukehtumisen tunteesta. Melkeinpä olisin voinut vaikka kuolla hänen pimperonsa puristukseen. Toisaalta kuitenkin koko ajan tiesin, ettei Leena oikeasti minua satuttaisi, sillä olihan tätäkin päälläistumisleikkiä jo aikaisemmin harjoitettu. Jos minulla alkoi olla liian tukalaa hengittää, silloin Leena kyllä ymmärsi nostaa ahteriaan ylöspäin.

— Laitetaanko pimppiin vähän uutta makua? Leena kysyi.
Sain mumistua jonkinlaisen myöntävän vastauksen. Jo seuraavana hetkenä Leena pomppasi päältäni pois ja käveli peiliovilla varustetulle vaatekaapille. Nyt saatoin nähdä peilistä, kuinka makoilin tappi pystyssä leveässä parisängyssä sinisten kiiltelevien lakanoitten keskellä. Oikeastaan oli aika kiihottavaa nähdä itsensä valmiina paritteluun.
Kesän aikana minusta oli tullut miltei täysikasvuinen mies, ja sen kyllä olivat laittaneet merkille ikäiseni tytötkin koulussa. Kun kahdeksas luokka oli alkanut, tytöt olivat katselleet minua aivan eri tavalla kuin ennen. Leenalta saamani koulutuksen ansiosta itseluottamukseni oli kasvanut, eikä entisestä arkuudesta ja epävarmuudesta ollut enää tietoakaan.
Itse asiassa saatoin jo katsella kaikkia ikätovereitani, niin poikia kuin tyttöjäkin, ylhäältäpäin katsovalla asenteella. Aivan varmasti olin heitä kaikkia kokeneempi ja kypsempi seksin ja erotiikan saralla. En kuitenkaan ollut kertonut panoistani Leenan kanssa kenellekään ulkopuoliselle. Vain me kaksi tiesimme salaisista leikeistämme. Niin olimme keskenämme sopineet ja siinä myös pysyneet.
Leena kaivoi kaapista valkoisen tuubin ja katsoi minua arvoituksellisesti virnistä-en. Jännitin alavatsaani, jolloin kullini liikahteli edestakaisin kuin naruista vedeltävä puunukke. Leenan ilme muuttui herttaiseksi, niin kuin ylpeydestä pakahtuva äiti olisi ihaillut miehuuteensa varttunutta poikaansa. Olinhan minä komea nuorukainen, siihen uskoin itsekin. Ruskeat hiukseni olivat luonnonkiharat, kroppani oli lihaksikas, eikä minulla ollut yhtään ylipainoa.
— Pikku-Janne sykkii minulle… Kuinka suloiselta ja komealta se näyttääkään, Leena myhäili ja puristi tuubista kirkasta nestettä sormenpäihinsä.
— Sinulle se sykkii… vain sinulle… vastasin raukeasti.
— Mutta hyvänen aika… Saisithan sinä taatusti jonkun ikäisesi tyttökaverin. Salskea nuorukainen kun olet.
— En minä heistä välitä.
— Etkö oikeasti?
— En.
Näin sanoessani en erityisemmin valehdellut. Toki katselin melkeinpä kaikkia ikäryhmääni kuuluvia neitokaisia sillä silmällä ja ajattelin heitä usein runkatessani, mutta silti he kaikki olivat jotenkin pentuja mielikuvissani. Eivät he tuntuneet oikein miltään Leenan rinnalla.
Olin kokenut jotain suurempaa kuin koulukaverini ja siksi saatoin vaivatta pysyä vaikeasti saavutettavana tytöille. Tämä tunne oli erityisesti kohottanut itsetuntoani.
— Kerroitko taas isällesi ja äidillesi jonkin valkoisen valheen, kun tulit tänne? Leena kysyi ennen kuin laskeutui kontalleen heppini eteen.
— Jep. Olen nyt leikisti Peten ja Maken luona pingistä pelaamassa ja saatan jäädä heille yöksikin.
— Senkin pikkukonna… Ja vanhempasiko uskovat aina nuo selityksesi?
— He luottavat minuun. Kun koulu menee nyt minulla hyvin, saan heiltä paljon vapauksia, eivätkä he perääni ihmeemmin soittele tai kysele.
— Olet sinä Janne aika veijari.
— Seura tekee kaltaisekseen.
— Niinpä…

Leena tarttui munaani ja voiteli sen kärjen ja varren kirkkaalla nesteellä, joka tuntui aluksi hieman viileältä. Hetken päästä voide alkoi kuitenkin lievästi lämmittää intiimialueitani. En kysellyt mitään, antauduin vain vyöryn vietäväksi.


IV


— Tilasin postimyynnistä syötävää liukuvoidetta. Saadaan vähän vaihtelua seksielämäämme, Leena lausui ja suukotteli hellästi mulkkuani.
— Mille se maistuu?
— Saat kohta kokeilla… Hetki vain. Voitelen ensin onkaloni tällä liukasteella.
Leena puristi tuubia niin voimakkaasti, että koko kämmenkuppi tuli täyteen voidetta. Hän levitti ainetta pusikkoonsa niin paljon, että sitä valui reisiä pitkin lakanoille. Ei tämä ollut ensimmäinen kerta, kun jätimme runsaita irstailun merkkejä vuodevaattei-siin. Rapatessa roiskui, niin Leena aina totesi, kun hänellä oli pyykkipäivä edessä.
Oikeastaan Leena oli hieman rujon näköinen, kun hän kauhoi voidetta reikään-sä. Muistui mieleen kuva lapsuudesta, kun olin ollut äidin mukana naisten saunassa. Samalla tavalla eläkeikäiset rouvat olivat ropeloineet alapäätänsä, kun he olivat pesseet intiimialueitaan. Kovin kiinnostuneena olin katsellut alastomia naisia jo silloin, niin kiinnostuneena, että lopulta äitini oli pitänyt puuttua tuijotteluuni. Yhtenä iltana äiti oli sitten tokaissut, että olin jo liian iso poika lähteäkseni mukaan naisten saunaan.
Mutta nyt edessäni oli kaunis kypsä nainen, jonka alastonta vartaloa sain katsella aivan mielin määrin. Leena ei tyytynyt pelkkään pillun voiteluun, vaan levitti liukastetta myös tiukempaan reikäänsä. Tämä näky minua vasta kiihottikin. Jotain uutta ja jännää oli taas tiedossa, mutta en käynyt mitään kyselemään.
— Voidellaanpa nyt tuhkaluukkukin… hih… ihan kaiken varalta…

Leena tuli jälleen kyykistelemään pääni yläpuolelle, eikä minulle enää tarvinnut vääntää asioita rautalangasta. Työnsin kieleni hänen ihanaan rakoonsa ja aloin lipoa sitä pitkillä hartailla vedoilla. Pimppi maistui nyt makealle, vähän niin kuin hunajalle, mutta toisaalta hieman kookokselle. Niin tai näin, ei tämä makuelämys ollenkaan pahalta tuntunut. Tärkeintähän oli, että sain toteuttaa johtajani mielihaluja. Kun tiesin Leenan nauttivan, silloin nautin minäkin; niin yksinkertaista se oli.
— No mitäs pidät uudesta mausta Janne-kulta?
— Ei paha… ei ollenkaan…
— Aivan hakuammuntana tätä ainetta tilasin pari putkiloa. Hyvä, jos maku miellyttää.
— Kyllä. Tottahan toki…
Leenalla oli jotkin uudet aikomukset, koska huomasin hänen vieläkin rasvailevan pakoputkeaan. Toisella kädellään hän pörrötteli kiharoita etuhiuksiani.
— Minun pieni mieheni… minun kuuliainen rakastajani… oih… Lirputtele klitorista. Soittele sitä kuin lyyraa. Juuri noin Janne… kyllä sinä osaat… uuh… ooh…
Sitten hieman yllättäen Leena vetäytyi minusta kauemmaksi ja päästi tuhman naurahduksen. Oikeastaan jo arvasin, mikä hänellä oli mielessään. Eihän hänen kehossaan ollut enää kuin yksi alue, johon en ollut päässyt lähemmin tutustumaan. Kaiken muun olin hänessä jo valloittanut ja kaikkialle muualle voiton merkkini jättänyt. Yhtä herkkupalaa Leena oli säästellyt, mutta ehkäpä sen aika oli tullut nyt.

Leena kääntyi toisinpäin ja pyllisti. Arvaukseni oli osunut kymppiin.
— Tätähän sinä olet alusta lähtien himoinnut. Eikö niin? Siinä se nyt sinulle on. Minun persereikäni. Hyvin pestynä ja kunnolla rasvattuna.
Katsoin lumoutuneena silmieni edessä sykähtelevää peppureikää, joka kiilteli makuuhuoneen tunnelmavalaistuksessa liukastusainetta tihkuvana. Ikään kuin se olisi ollut kuivalle maalle joutunut lohi, joka avuttomasti haukkoi henkeä ja minulta helpotusta kaipaavana.
— Nuole sitä ensin Janne-kulta. Ei se sinua pure… Itse asiassa anus on monella naisella hyvin herkkää aluetta. Minulla ainakin… Juuri siksi olen tätä herkkua näin kauan säästellyt. Se on meidän yhteinen namupalamme…
Järjellä ajatellen minun olisi tietenkin pitänyt oksentaa moisesta näystä: kun naisen ulostuselin painautui kiinni kasvoihini. Mutta vielä mitä, olin vain yhä kiihottu-neempi, kun suutelin ihanasti supistelevaa rupureikää. Työnsin kieleni tuhkaluukulle ja havaitsin oitis reiän tiukkuuden etupuolen rakoon verrattuna. Leena levitti kämmenillään perseposkiaan, jolloin tumma reikä aukeni yllättävän paljon.
Työnsin kieltä yhä syvemmälle, eikä tämä touhu tuntunut yhtään likaiselta tai saastaiselta. Jos nyt putkessa ulostetta hieman olikin, makoisat liukuvoiteen aromit peittivät kaiken epämiellyttävän allensa. Kohta työnsin pyllyyn sormenikin ja liikuttelin sitä edestakaisin. Leena voihkaisi nautinnollisesti.
— … ihanaa… juuri niin… työnnä sormi pyllyyn…
Jonkin ajan päästä Leena jo meni konttausasentoon ja komensi minua taaksen-sa. Tottelin häntä kuuliaisesti
— Pane minua pyllyyn.
— Käskystä rouva majuri.
— Vai majuri… Viimeksi olin vain kapteeni.
— Arvosi nousee koko ajan.
— Hih… Olenko kohta jo eversti?
— Ehkä jopa kenraali.
Koska purkautumisestani oli jo pitkä tovi, sapelini oli kuin terästä. Leena oli jälleen onnistunut virittämään minut pitkään kiimaan. Kankeni sujahti Leenan pylly-reikään yllättävän helposti, melkein kuin hohtimet kaivoon. Vain hienoisia kivun tunteita Leenalla taisi olla parin ensimmäisen työnnön aikana.

Esileikkejä oli ollut jo niin paljon, että annoin samoin tein palaa täysillä. Panin persettä ensin pitkillä vedoilla ja puristin samalla hyllyviä perseposkia kämmenilläni. Aivan selvästi se tuotti Leenalle nautintoa, kun upotin kynteni hänen kimmoisaan lihaansa ja rynkytin kuin heikkopäinen.
— Ihanaa Janne… Pane nyt persettä… Sitähän sinä olet kaiken aikaa halunnut. Minun tuhma poikani… Nussi pyllyä… nussi… Leena vaikeroi ja minä upotin kynteni yhä tiukemmin kermanvaaleaan ihoon.
Pumppasin Leenaa niin pitkillä vedoilla, että välillä kyrpäni luiskahti pyllystä kokonaan ulos, mutta joka kerralla se sujahti takaisin pikkuonkaloon ilman erityisempiä vaikeuksia. Olin jo tottunut panomies, mutta oli silti yllättävää huomata, kuinka helposti anaaliseksikin minulta sujui. Ei se ollut loppujen lopuksi yhtään sen vaikeampaa kuin normaali paneminen.
Huomasin kaluni kyljessä ilmiselvää paskaa, mutta hurmioni keskellä se vain lisäsi kiimaani. Siinä oli jotain eläimellistä. Niin kuin soidintappelun voittanut villi nuori jalopeura olisi astunut väkisin lauman ainoan naarasleijonan. Työntöni muuttuivat lyhyemmiksi ja nopeammiksi. Tiesin purkautumisesi olevan jo aivan käsillä.
— Nussi Janne… nussi… Nussi tuhmaa opettajatätiäsi…
Hellitin otteeni perseposkista ja tartuin kaksi käsin Leenan upeasti hulmuaviin takahiuksiin. Revin hänen mustia kiharia kutrejaan itseeni päin miltei apinan raivolla, eikä minun oikeastaan enää edes tarvinnut liikutella munaani, koska Leenan mahtava perse nytkähteli hiuksia riuhtomalla ja antoi parrulleni riittävää ärsykettä.
Oli ihanaa olla Leenan tottelevainen seksiorja, mutta välillä tuli näitäkin hetkiä, jolloin minä tahdoin olla niskan päällä ja määrätä pelin hengen. Tunsin hallitsevani Leenaa, koska häntä ikään kuin kiskottiin ja puskettiin kahdesta suunnasta.

Vielä pari kertaa kaluni sukelsi suklaasilmään, mutta sitten pallini jo supistuivat ja lastini ryöpsähtelivät tumman putken seinämiin liukastaen sen entistäkin öljyisemmäksi. Sain voimakkaan orgasmin, niin voimakkaan, että jalkani muuttuivat tuota pikaa melkein kuin hyytelöksi.
— … voi taivas… kuinka hyvältä nyt tuntuukaan… minulta karkasi.
Vaivuin Leenan lihaisan selän päälle ja kuulin hänen nauravan herttaisesti. Sitten hän livahti altani pois ja antoi minun vajota pötkölleen.
Olin raukea ja suljin silmäni. Tunsin, kuinka Leena otti minut kainaloonsa, silitteli hiuksiani ja tunki tissin suuhuni. Annoin kovettuneen nännin olla huulieni välissä, mutta en sitä nyt jaksanut imeä. Makasin vain paikallani ja nautiskelin joka sekunnista.
— Minun pieni urokseni on nyt ihan uupunut… väsynyt ja onnellinen… Leena kuiskaili.
Pidin silmäni kiinni. Keppini oli pelkkää pullataikinaa, kun Leena otti sen käteen-sä. Hän hautoi pallejani kuin lintuemo muniaan.

V


Tiesin sanomattakin, että Leena odotti minulta vastapalvelua. Silti hän antoi minun levätä rauhassa kovan urheilusuorituksen jälkeen. Olin nuori ja viriili, mutta jonkinlaisen palautumisajan silti tarvitsin.
Juttelimme verkkaisesti niitä näitä. Välillä suutelimme toisiamme hellästi ja sitten taas jatkoimme keskustelemista. Vähän niin kuin varkain Leenan pehmeät kädet kuiten-kin jatkoivat työtään alapäässäni. Ja niinhän siinä kohta kävi, että tappini alkoi jälleen osoittaa elämisen merkkejä; se paisui vähän kerrallaan johtajani lämpöisessä käsittelyssä.
— Sinä olet niin nuori ja reipas… Nuori ja vahva, Leena kuiskasi korvaani, mikä tietenkin oli mannaa ja hunajaa itsetunnolleni. Jo tovin päästä stondis oli melkein sataprosenttinen. — No niin… Sitähän minäkin. Kyrpä alkaa taas toimimaan, Leena hykerteli. Heilautin munaa muutaman kerran alavatsaa jännittämällä.
Leena nousi sängystä ja käveli uudestaan peilikaapille. Hän kyykistyi alahyllylle ja sain jälleen ihailla hänen mahtavaa persettään. Näin rasvaisen pyllyreiän ja mettä valuttavan hukkaviivan, jota ympäröi tuuhea sykkyräinen musta karvoitus.
Leena kyykisteli alahyllyllä hetken ja tuli kohta luokseni ison tekopeniksen ja pikkupeilin kanssa. Peiliä oli käytetty leikeissämme ennenkin, mutta dildon esille ottami-sessa taisi olla jokin uusi suunnitelma. Leena käänsi keinokalun tyvessä sijaitsevaa mustaa rengasta, jolloin se alkoi surista ja täristä. En voinut pitää pokkaani, mutta hymy oli herkässä Leenallakin.
— Tehdäänpä jotain jännää, Leena sanoi.
— Mitä sinulla nyt on mielessä?
— Saat panna minua kylkiasennossa ja hyväillä samalla minua tällä lelulla. Maksimoimme sillä tavalla nautintoni.

Leena tyrkkäsi tekomunan käteeni ja kehotti minua kokeilemaan sitä. Aika iso lerssi se oli, ainakin pari tuumaa pidempi kuin minun 19 senttimetriä pitkä sapelini ja myös huomatta-vasti paksumpi. Ihan oikealta penikseltä se näytti verisuonineen ja kangen päässä pilkottavine pissareikineen. Dildon pinta oli nihkeän tuntuinen ja se painui hetkeksi kuopalle, kun sitä puristeli sormenpäillä.
— Ei kai sinulle tule nyt mustasukkainen olo? Kun tämä minun leikkikaluni on isompi kuin sinulla? Leena kiusoitteli.
— No eihän toki. Kuinka minä nyt voisin olla mustis elottomalle kumipatukalle.
— Ei sitä ikinä tiedä…
Laitoin piloillani ihonvärisen dildon oman heppini juurelle ja vertailin niitä keskenään. Leena silitteli karvatonta rintakehääni ja puristi samalla kevyesti pallejani.
— Kyllä tämä aito muna on paljon parempi, hän lausui.
Leena laittoi sauvan tärisemään. Itse asiassa värinä teki aika hyvää munalleni. Leena otti surisevan lelun käteensä ja kuljetteli sitä hitaasti pitkin heppiäni. Erityisen ihanalta tuntui, kun Leena härnäsi ja tökki kiveksiäni väreilevän sauvan kärjellä.
— Eikös olekin aika jännä kapine? hän kysyi.
— Joo… onhan se…
— Eiköhän käydä jo hommiin?
— Käydään vain.

Leena asettautui kyljelleen viereeni. Pikku-Janne löysi oitis tiensä pesälle ja olisi var-maan osannut sukeltaa uumeniin aivan itsekin, mutta silti Leena avitti sitä kädellään. Se oli herttaisen tuntuista, niin kuin susiemo olisi opastanut sokeaa pentuaan lämmintä maitoa tihkuvalle nisälle.
Välillämme oli valtava intohimo, mutta mukana oli paljon hellyyttäkin. Tyydytimme toistemme emotionaalisiakin tunteita ja tarpeita, vaikka enhän minä niin hienoa sanaa vielä edes tiennyt.
— Pumppaa nyt kunnolla minua nuori orhini, Leena pyysi ja asetti sauvan hieman munani yläpuolelle. Kyrpä souti emättimessä eteen ja taakse, ja leikkikalu väreili turvonneella klitoriksella. Jo kohta Leena tyrkkäsi sauvan käteeni. — Nussi minua kahdella aisalla. Oikealla munalla reikää ja dildolla klittaa. Juuri noin… kyllä sinä osaat… mmm… huh…
Olihan se hieman työlästä pumpata ja hieroa naarasta samaan aikaan, mutta ilmeisen hyvin selviydyin tästä koitoksesta. Leenan voihkiminen oli taatusti aitoa, ja hänen pillunsa valutti hapanta mettä sapelini juureen.
— Puske poika puske… koko nuoruutesi innolla ja tarmolla…
No minuahan ei olisi tarvinnut tähän yhtään kehottaa. Olin lauennut jo kahdesti, eikä minun siksi tarvinnut varoa ennenaikaista tulemista. Sain painaa kaikella voimalla, jotta pääsin huipulle. Leena asetti käsipeilin kalujemme eteen ja katsoi, kuinka elimemme yhtyivät toisiinsa. Mielenkiinnolla itsekin tätä näytöstä peilistä seurasin, siinä määrin kuin Leenan olkapään yli pystyin niin tekemään muun touhuilun ohessa.
— Paina sauvaa vielä kovemmin klitorista vasten, Leena suorastaan aneli.
Tein työtä käskettyä. Tärisevä patukka melkein näytti jo murskaavan opettajatädin kivikovaksi jäykistyneen taikanappulan. Tiesin, että Leenan tuleminen oli jo aivan käsillä. Painoin sauvaa aivan rystyset valkeina ja pumppasin lihaa rakoon niin lujaa kuin suinkin pystyin.

Leena sai orgasmin. Hänen kurvikas vartalonsa taipui kaarelle, ja vittu sykähteli sarjoina munan ympärillä. Kirkasta mahlaa lenteli Leenan sykkivästä reiästä lakanoille. Hän sananmukaisesti ejakuloi niin kuin miehet.
Kastelin sormiani medessä ja vein sitä suuhuni. Peili irtosi Leenan kädestä, ja sauva pyörähti jonnekin lattialle jääden yhä surisemaan. Yksi pieni taulukin tipahti alas siinä hötäkässä. Vain muutaman voimakkaan työnnön jälkeen minäkin tulin.
— Ihanaa Janne… ihanaa… Melkein yhtä aikaa saimme…
Kaluni luiskahti pillusta ulos. Maiskautin suutani tyytyväisesti ja vajosin jonkinlai-seen transsiin. Niin taisi käydä Leenallekin.


VI


Lepäilimme leveällä parisängyllä ainakin puoli tuntia. Elettiin vielä kultaista 1980-lukua, eivätkä piipittävät kännykät häirinneet iltapäivätorkkuja. Leenalla oli kyllä lankapuhelin, mutta eipä häntä kukaan yleensä häirinnyt soitoilla viikonloppuisin.
Elämä oli muutoinkin tuolloin selkeämpää ja turvallisempaa. Miehet olivat yksinkertaisesti miehiä ja naiset naisia, eikä esimerkiksi huumausaineista tiedetty syrjäisessä lintukodossamme juuri mitään. Paha maailma rotumellakoineen, sotineen, luonnonkatastrofeineen ja saasteongelmineen tuntui aina olevan jossakin muualla, josta vain jotain television ja radion välityksellä tiedettiin.
— Jäätkö sinä nyt taas Peten ja Maken luokse yöksi? kuulin etäisesti Leenan virkkavan. Olin kai jonkinlaisessa horroksessa, enkä heti edes kunnolla tajunnut, että minulle oli esitetty kysymys. Aukaisin silmäni, kun Leena tarkensi kysymystään: — Niin kavereittesi luokseko olet taas mukamas jäänyt yökylään?
— Joo… Sinnehän minä.
— Se on tietenkin minun näkökulmastani ihanaa. Mikä voisikaan olla mukavam-paa kuin naida aamulla. Siitä saa voimaa ja virtaa koko päiväksi. Ja aamullahan miehen testosteronitasot ovat kovimmillaan… Nuorella miehellä varsinkin?
— Niin. Kyllä se varmaan on ihan totta.
— Onko sinulla aamuerektio?
— Aika usein.
— Hmm… Kuulostaa lupaavalta… Voimme nussia vielä huomennakin. Mutta olisiko nyt aika syödä jotain?
— Ehkäpä. Ei hullumpi idea.
— Pitäähän minun hyvin ruokkia oma gigoloni… Varmaan tämä minun tyytyväi-senä pitäminen ihan työstä käy.
— Joo…

Suuresta ikäerostamme huolimatta olimme toisaalta kuin aviopari. Seksi oli liimannut meidät yhteen, mutta keskustelimme paljon muustakin kuin vyötärön alapuolisista asioista.
Leena oli älykäs ja verbaalisesti lahjakas, minkä lisäksi hänellä oli laaja yleissivis-tys. Melkeinpä mistä tahansa aiheesta hän tiesi paljon ja melkeinpä mihin tahansa moraaliseen tai eettiseen kysymykseen hänellä oli esittää oma näkemyksensä. Sekin imarteli minua, että Leena jutteli minulle kuin vertaiselleen. Usein hän oli todennut, että olin ikäisiäni poikia kypsempi tapaus. Ehkä se oli toisaalta tottakin eikä vain kohteliasta sananhelinää.
Kun Leena oli tehnyt minusta miehen niin varhain, sillä oli kenties ollut edistävä vaikutus myös henkiseen kehitykseeni. Suloisella pimpillään Leena oli vienyt minua monta askelta ylöspäin miehistymisen tiellä. Itsetuntoni hän oli saanut huippulukemiin.
— Tule keittiöön kultaseni. Paistan meille kananmunia ja pekonia. Ehkä voisim-me myös juoda hieman punaviiniä.
Seurasin Leenaa mielihyvin. Hänen kerrostaloasuntonsa oli tullut minulle jo niin tutuksi, että olisin osannut kulkea huoneesta toiseen silmät peitettynä. Mikä minun oli ollessa opettajatätini täysihoidossa. Sain pillua mielin määrin, minut ruokittiin joka kerralla ja useimmiten Leena vielä pesi kaikki paikkani lämpimässä suihkussa. Olin kuin herra talossa.
Vasta iltapalaa popsiessani jälleen huomasin, kuinka kova nälkä minulla oli. Olin käynyt aamupäivällä pumppaamassa rautaa kirkonkylän urheilutalolla ja ollut muutoinkin liikkeessä koko päivän. Vain pari eväsleipää olin jossakin välissä haukannut aamupuu-ron syömisen jälkeen.
Tähän tapaan lukuisat lauantai- ja sunnuntaipäiväni olin viettänyt kevättalvesta lähtien: ensin liikuntaa monessa muodossa ja sen jälkeen lemmenleikkeihin Leenan luokse. Jossakin toisessa maailmanajassa vanhempiani olisi varmaan syytetty heitteillejä-töstä, mutta 1980-luvun maaseutupitäjässä oli aivan tavanomaista, että lapset keksivät itse omat leikkinsä ja että heille annettiin vastuuta ja vapautta kovin varhain. Kolmetoista-kesäinen poika tai tyttö katsottiin usein jo kyllin itsenäiseksi olemaan päivän tai kaksi yksin kotona, pilkkomaan yksin halkoja, ajamaan traktorilla tai tekemään metsä- ja navettatöitä. Ajattelutapa oli täysin toinen kuin joskus myöhemmin.
Oli toki selvää, että vapautta saaneet teini-ikäiset tekivät paljon sellaistakin, mikä oli heiltä kiellettyä, joivat alkoholia alaikäisinä, opettelivat tupakan polttelemista ja niin edelleen, mutta tuskinpa yhdellekään vanhemmalle tuli mieleen, että vapaus saattoi johtaa alle rippikouluikäisen pojan ja hänen äidikseen soveltuvan naisen väliseen säännölliseen seksisuhteeseen. Enpä olisi itsekään näin poskettomalta kuulostavaan juttuun voinut vakavissani uskoa vuotta aikaisemmin.
Leena pelasi vaarallista peliä kanssani, mutta kai hän luotti jokseenkin sokeasti, etten laulaisi salaisuuttamme eteenpäin. Ja kai hän luotti siihenkin, ettei kukaan paikka-kuntalainen voinut edes kuvitella hänestä jotain tällaista. Leena työskenteli sihteerinä kunnanvirastossa, teki välillä sijaisuuksia yläasteella ja lukiossa, oli mukana yhdistystoi-minnassa ja käyttäytyi ulkoisesti kaikin puolin mallikkaasti.
Leena oli muuttanut pitäjään Keski-Suomesta vasta aikuisiällä, eikä hänen menneisyydestään paljoakaan tiedetty paikkakunnalla. Yhtä vähän tiedettiin, mitä kaikkea hän touhuili ulkomaanmatkoillaan. Lyhyesti sanoen hän oli oppinut elämään jokseenkin täydellistä kaksoiselämää. Minun onneni tietenkin oli, että hän oli iskenyt silmänsä juuri minuun. Kaikille muille ympärillään pyöriville sulhaskandidaateille ja kosiskelijoille hän oli jaellut vain kohteliaita rukkasia.

Leena taisi aavistaa ajatukseni, kun joimme aterian päätteeksi ranskalaista punaviiniä. En erityisemmin nauttinut viinin mausta, mutta lämmittihän se mukavasti nielua ja vatsanpohjaa.
Ikkunasta paistoi keittiöön syyskuinen iltapäivän aurinko. Istuin sellaisessa paikassa pöydän äärellä, ettei minua voinut nähdä pihalle. Siveellisyyssyistä Leena keikisteli avoimen ikkunan edessä aina vaatteet päällä. Nämä kaikki pelisäännöt olimme sopineet jo suhteemme alussa. Kukaan ei saisi ikinä tietää, mitä touhuilimme neljän seinän sisällä.
— Ymmärräthän Janne, ettei välillämme voi olla oikeaa seurustelusuhdetta? Ei sellaista suhdetta, joka sinulla voisi olla jonkun ikäisesi tytön kanssa.
Tästä aiheesta oli keskusteltu jo aikaisemmin. Siksi koko kysymys tuntui minusta hieman turhalta.
— No käsitänhän minä sen. Älä pelkää Leena. En minä ole sinun kanssa kihloihin menemässä.
— Hyvä. Jossakin vaiheessa tiemme varmaan eroavat. Viimeistään silloin, kun olet koulusi täällä käynyt ja lähdet jonnekin muualle opiskelemaan ja omaa elämääsi rakentamaan. Toivon kuitenkin, että saat minulta hyviä eväitä tulevaisuuteesi.
— Kyllä varmasti niin käykin.
— Tiedät jo nyt tosi paljon naisen seksuaalisuudesta… Ja naisen mystisestä sielusta muutenkin…
— Joo. Paljonhan sinä olet minulle opettanut. Todella paljon…

Vaikutti vähän siltä, ettei Leena ollut sanonut aivan kaikkea haluamaansa. Kovin miette-liäänä ja hieman surullisenakin hän katsoi minua pöydän yli, kun kilistimme viinilaseja ja otimme pienet huikat.
Olin maistellut alkoholia muutamia kertoja aikaisemmin, mutta varsinaisessa kännissä en ollut koskaan vielä ollut. Kokemattomuudestani kai johtui, että toisen lasillisen aikana olin jo hienoisessa hiprakassa. Keittiössä tuoksui käristetty pekoni ja voissa paistetut kananmunat. Viini aiheutti minulle hieman uneliaan olotilan.
— Niin… Itsellenihän minä tässä kai enemmän puhun. Sinullehan tämä on luonnostaan lähinnä vain kokemusten hakemista ja elämän opiskelua. Ei kai kukaan täysi-ikäinenkään mies käy vakavissaan olemaan äidikseen sopivan naisen kanssa. Kai minä enemmän omia tunteitani pelkään… Että kuinka sen sitten kestän, kun sinut menetän… Leena ajatteli ääneen.
Ymmärsin, mitä Leena ajoi takaa, eikä se tuntunut ollenkaan sopivan pelin henkeen. Leena katsoi minua vakavasti, ja se tuntui minusta jo hieman ahdistavalta.
— Se on ihan mieletöntä, mutta entä jos minä rakastun sinuun? Ehkä sinä voit ajatella tämän vain munilla, mutta on kokonaan toinen kysymys, voinko minä toimia samoin.
En tahtonut viedä keskustelua tähän suuntaan. Siksi laskeuduin pöydän alle kontalleni ja hivuttauduin Leenan pitkän hameen alle. Kuljetin päätäni hänen paksuja reisiään pitkin kohti pesää. Kävin jo näpelöimään pikkuhousuja paikaltaan pois, mutta siinä vaiheessa Leena torjui aikeeni.
Olin aika yllättynyt, sillä olihan tämä ensimmäinen kerta, kun suloinen pimpsa ei ollut minulle heti avoinna.

VII


— Älä Janne… Ei se nyt taida onnistua.
En uskonut Leenaa, vaan koetin vuorostani työntää kieltäni pehmeään pusik-koon. Kieleni jo käväisi namupaikan kohdalla pikkuhousujen päällä ja ehti kyntää syvennyksen vakosen kohdalla. Jokin kova esine tökki minua vastaan, ja aistin sieraimis-sani ikään kuin raudan ja ruosteen tuoksahduksen. Välillä äitini hameen alta oli löyhäh-tänyt saman kaltainen hajupilvi.
— Älä Janne… älä viitsi… Leena huokaisi.
Hämmennykseni oli vähällä muuttua ärtymykseksi. Mitä ihmettä Leena nyt esteli ja pelleili? Itse hän oli koko tämän pelin aloittanut edellisenä keväänä ja kai hänen myös kuului katsoa se viimeisen kortin kääntämiseen asti. Olin loukkaantunut, mutta en sanonut mitään.
— Sori Janne. Minulla juuri alkoivat kuukautiset. Juuri äsken sen huomasin ja kävin vessassa suojautumassa, kun sinä vielä söit illallista. Olen pahoillani Janne.
— Mutta onko se mikään este? sanoin vastaan.
— No onhan se aika sotkuista puuhaa punaisten päivien aikana. Tiedä vaikka järkyttyisit siitä.
Siinä vaiheessa minua kävi taas huvittamaan. Juuri äsken Leena oli antanut minun panna perseeseensä ja nyt hän sitten häpeili niinkin luonnollista asiaa kuin kuukautisia.
— Eiköhän tässä olla jo aika paljon nähty ja koettu. Tuskinpa minä nyt enää veren näkemisestä säikähdän, lausuin ja katsoin Leenan jalkojen välistä vetoavasti ylöspäin. Hänen katseensa muuttui hivenen säyseämmäksi ja lempeämmäksi. Hän pörrötteli kiharoita hiuksiani pehmeillä käsillään ja antoi minun rauhassa pitää poskeani pimperon päällä. — Niin… Minkäpä nuori mies haluilleen voi, hän totesi.
Itse asiassa oli toisaalta kiihottavaa nähdä välillä Leenan alapää peitettynä. Olin kuorinut hametta ylöspäin, eikä tussukkaa peittänyt kuin vaaleanpunaiset pikkupöksyt, jotka olivat varsin seksikkään näköiset pitsireunuksineen ja läpikuultavine kankaineen. Muutamia paksuja pimppikarvoja työntyi pöksyjen reunasta näkyville; ne liikkuivat vaimeasti Leenan hengityksen tahdissa.
Leenan äskeinen torjuntarefleksi herätti sisälläni suoranaisen saalistusvietin. Tiesin, että uroskoirat hakivat paritteluvalmiudessa olevan nartun veren tuoksun perus-teella. Ehkäpä minäkin olin vain eläin, kuukautisveren villiinnyttämä rakki.

— Kyllähän minuakin haluttaa… Eihän se siitä ole kiinni. Niinhän sitä sanotaan, että rahtimies ajelee kelillä kuin kelillä ja ettei metsämies verta säikähdä. Hieman sotkuis-tahan se on, mutta onko se toisaalta niin vakavaa, Leena virkkoi.
Eipä minun tarvinnut emäntääni kuitenkaan kovin paljon saalistaa. Aika valmis kaato hän taisi jo olla. Riuhtaisin vaaleanpunaiset pikkarit pusikon päältä pois, eikä Leena vastustellut enää yhtään. Hän katsoi minua silmiin ja hymyili jo riettaasti. Aivan selvästi häntä panetti yhtä paljon kuin minuakin.
— Voisit ottaa minut tässä keittiön lattialla, kunhan vain pidämme päät alhaalla, Leena lausui.
— No sehän onnistuu.
Jo tuossa tuokiossa Leena kuoriutui alastomaksi ja asettui jalat levällään pehmoi-sen pyöreän maton päälle selälleen. Pidin lupaukseni, enkä noussut konttausasennosta ylemmäksi, kun riuhdoin itseltäni vaatteet pois. Pikku-Janne oli jo täydessä stondiksessa.
— Ollaan ensin kuusysissä kultaseni, Leena sanoi.
— Ollaan vaan.
— Saat ottaa minulta ensin dynamiitin pois. Hih… Näinköhän uskallat nuolla minua tässä tilassa? Vai meneekö pupu pöksyyn?
Tämä kommentti oli minulle suoranainen yllyke. Varmaan Leena heittikin sen minulle juuri siinä mielessä: että olinko mies vai hiiri. Ryömin lähemmäksi Leenaa ja työnsin pääni paksujen jalkojen väliin. Haistoin jälleen raudan ja ruosteen lemahduksen, kun karvainen vittu oli aivan silmieni edessä.
— Siellä on pieni tykki sinua tervehtii… Patukka, jossa on lanka päässä. Minun kynttiläni sinulle Janne… hih…
Levitin häpyhuulia sormillani. Perhosen siivet avautuivat jälleen ja niitten keskel-lä todellakin oli kuin valkoinen joulukuusen kynttilä. Kuulin Leenan hihittelevän kiusoit-televasti. Levitin lerpattavia kielekkeitä yhä enemmän ja kävin nuoleskelemaan niitä.
Kieltämättä Leenan pimperossa oli aivan uusi aromi, mutta eipä tämäkään makuelämys yhtään vastenmieliseltä tuntunut. Mitä pelättävää nyt veressä olisi voinut olla. Varmaan melkein jokainen ihminen oli työntänyt sormen suuhunsa, kun siihen oli tullut haava puukosta tai paperiveitsestä. Toisaalta kouluruokanakin oli iät ja ajat tarjottu verilettuja.
— Ihanaa Janne… Ei sinua rapakelikään säikäytä. Anna palaa…
Tartuin hampaillani tamponin päässä olevaan naruun ja kävin vetämään sitä ulospäin. Tamponin kärki oli aivan puhdas, mutta mitä enemmän patukka oli ulkona, sitä punaisemmalta se näytti. Kun olin vetänyt koko pötkön ulos, tarkastelin sitä käsissäni. Tamponin peräpää oli miltei musta valtiattareni paksusta ja limaisesta kuukautisverestä.
Ja niin hullu minä olin, että kävin nuolemaan kielelläni patukkaa niin kuin tikkujäätelöä. Niin villiintyneessä mielentilassa olin, että varmaan olisin kiihottunut Leenan oksennuksestakin. Kyllä ihminen oli eläin, sen jälleen sain huomata.
— Voi sinua Janne… Mitähän kaikkea olisitkaan valmis tekemään vuokseni?
— Melkein mitä vain…
Ikään kuin sanojeni vakuudeksi hieraisin sormiani vitussa, sivelin paksua verta hänen persereikäänsä ja nuolin sen puhtaaksi. Matto allamme oli jo tahraantunut punaiseksi, mutta eihän se meitä haitannut.

Jo toisena hetkenä Leena kampesi itsensä ylöspäin ja melkeinpä paiskasi minut seläl-leen pyöreälle alustalle. Se oli vakiintunut käytännöksemme, kun olimme kuusysissä: että minä olin alla ja Leena päällä. Leenan karvainen verta ja limaa tihkuva pillu painautui kasvojani vasten ja kävin sitä kuuliaisesti lutkuttamaan. Tunsin, kuinka poskeni ja huuleni olivat oitis aivan veressä ja se tuntui ihanan eläimelliseltä.
Leena otti kaluni hellästi suuhunsa, jolloin minä syöksyin taivaisiin. Hän imi kyrpääni pitkillä vedoilla ja vaikeroi samalla. Olin tullut jo kolme kertaa, mutta merkillisen terhakasti Pikku-Janne vain jaksoi olla työkunnossa. Aivan varmasti emäntäni antamalla suuhoidolla oli ratkaisevan suuri vaikutus viriliteettiini; tuskinpa olisin ollut niin toiminta-kykyinen, jos partnerini olisi ollut passiivisempi.
Leena osasi käsitellä munaani todella taitavasti, tälläkin kerralla tuntui, että hän melkeinpä luki Pikku-Jannen ajatuksia lipoessaan kielellä sen eri kohtia ja puristeli samalla kiveksiä. Minä tein kielelläni ja huulillani omaa työtäni hänen valuvassa puutar-hassaan ja työntelin välillä sormiani vakoseen. Oloni oli jälleen tietenkin melko tukala, kun liki satakiloinen naarasleijona hyllyi päälläni ja melkein tukehdutti minut verellään, mutta urhoollisesti vain jatkoin vitun hyvänä pitämistä.

Sitten jälleen hieman yllättäen Leena kohotti ahterinsa naamaltani pois ja vaihtoi asento-aan sellaiseksi, että pystyi istumaan munani päällä. Hän katsoi minua lempeästi. Tartuin häneen suuriin meijereihinsä käsilläni.
— Eiköhän nussita välillä. Minä voin pumpata vuorostani sinua.
Suostuin mielihyvin tähän ehdotukseen. Leenan valtavat hinkit painautuivat rintakehääni ja kaulaani vasten, kun hän kumartui suutelemaan minua. Tunsin naaraan suloisen lämmön, kun kaluni ohjautui luonnostaan kosteaan reikään.
Leena levitti käteni lattialle ja painoi niitä tiukasti omilla käsillään. Olin jälleen täydellisesti hänen armoillaan, hänen vittunsa vankina. Muistui jälleen mieleen kertomus jostakin hämähäkki- tai skorpionilajista, jossa naaras heti tappoi uroksen siitoksen saatuaan.


VIII


Tällä kerralla se todellakin meni niin, että Leena pani minua eikä toisinpäin. Uhkeasta olemuksestaan huolimatta valtiattareni oli treenannut kuntosalilla itselleen vahvat jalat ja voimakkaat käsivarret. Jos meille olisi tullut käsikähmä, kenties Leena olisi minut mitte-löissä päihittänyt; tai ainakin hän olisi tarjonnut minulle kovan vastuksen.
Tuskin olisin hänen altansa kovin helposti päässyt pois, jos olisin sitä yrittänyt, mutta eipä minulla ollut siihen mitään tarvetta. Päinvastoin vain nautiskelin joka solullani, kun lihaisa narttu ratsasti kankeni päällä ja painoi käsiäni lattiaa vasten samalla kermai-sia tissejään heilutellen. Luumumaiset nännit hipoivat suutani ja nenääni, kun perse keinui keskikohtani yllä ja kostea onkalo liukui ylös ja alas pitkin kyrvän vartta.
Ikään kuin ylpeänä tästä näytöksestä Leena välillä kohotti tissejään ylemmäksi, jotta sain katsella kalujen yhtymistä. Hän ratsasti päälläni ensin hieman hitaammin, mutta kiihdytti melko pian pumppaamisen tahtia.
— Totta puhuen tämä käy voimille, vaikka minulla onkin jaloissa voimaa, Leena naurahti.
— No älä sitten säästele enää yhtään tahtia, sain sanotuksi.
— Enhän minä… Ja suoraan sanottuna minulla on myös kova kusihätä. Toisaal-ta voisin ratkaista sen ongelman nopeasti ja lepuuttaa samalla jalkojani. Hetki pieni vain…

Jossakin vaiheessa olin kertonut Leenalle, että ajatus pissaavan naisen näkemisestä oli minua usein kiihottanut runkkaustuokioitteni aikana. Olin myös paljastanut, että olin useita kertoja kuunnellut salaa oven takana, kun joku meillä kylässä käynyt tyttö tai nainen oli käynyt vessassa tyhjentämässä rakkonsa.
Miehen kuseminen oli brutaalin näköistä, mutta se naisen pissaaminen, ah siinä oli jotain melkeinpä pyhää ja kaunista. Jo alle kouluikäisenä poikasena olin kovin kiinnostuneena vakoillut, kun eräällä luontoretkellä ikäiseni tyttöset olivat menneet pusikon taakse pissalle. Kuinka suloisilta he olivatkaan näyttäneet kyykistyessään lirittämään. Kuulin korvissani vieläkin sen ihanan sihinän.
Leena muisti kaikki puheeni, ja nyt hän ilmiselvästi aikoi toteuttaa yhden fantasi-ani. Jälleen hän keksi järjestää minulle kivan yllärin. Leena nousi satulasta ja vyörytti itsensä kasvojeni päälle, mutta painoi edelleen käsiäni lattiaan.
— Tätähän sinä veijari olet koko ajan odottanut… Eikö niin? Minun pieni pervo-mieheni…
Vitun huulet kimaltelivat turvonneina ja mehevinä silmieni edessä. Pikkuruinen pissireikä jo sykähteli enteilevästi. Siellähän se klitoriksen ja emättimen välissä ihanasti pilkisti. Leena vapautti käteni, nousi seisaalleen ja levitti pillunsa aivan avoimeksi sormillaan. Virtsaputken suusta jo valui muutamia keltaisia pisaroita ja se sykki yhä kiivaammin eteen ja taakse.
— Tätähän sinä haluat… Saat minulta nyt kultaisen suihkun… Nauti siitäkin!

Siinä samassa kuuma kaari alkoi virrata kasvoilleni kuin soliseva kevätpuro. Poskeni lämpenivät ja Leena nauroi riettaasti, kun hänen virtsasuihkunsa kasteli hiukseni oitis litimäriksi. Avasin suuni ja annoin kultaisen virran ohjautua suoraan nieluuni.
Oliko tämä aivan perverssiä vai ei, mutta kuuma suolainen pissa maistui tässä mielentilassa aivan fantastisen hyvältä. Taivaallinen kliimaksi sai minut valtoihinsa, kyrpäni sykähteli kivikovana onnesta ja korvissani soi ikään kuin pieni sinfoniaorkesteri, kun keltaista sapelimaista kusikaarta vain virtasi ja virtasi suuhuni ja kasvoilleni. Tahdoin juopua naisestani.
— … hanat ovat sinulle auki… annan sinulle kaikkeni Janne… juo minua… juo minun antiani…
Varsin pitkät annokset Leena päälleni ampuikin, mutta eihän kusta voinut sentään loputtomasti tulla – rajansa kaikella. Kun johtajani oli saanut virtsarakkonsa täysin tyhjäksi, hän hymyili minulle raukeasti. Siinä minä sitten vain makasin hiukset kusesta litimärkinä ja Leenan ammottavaa vittua katsellen, kun hän yhä seisoi jalat levällään pääni yläpuolella.
— Minun rakastajani on nyt sananmukaisesti aivan kusessa. Tällainen juonen-käänne tällä kerralla… hih…
En tiennyt, oliko Leenalla vielä muitakin ässiä hihassa minun varalleni, mutta minulla kävi jo niin kova kutina säkeissä, etten enää antanut hänen johtaa leikkiä. Käteni olivat nyt vapaat, minkä johdosta pääsin hetkessä seisaalleni. Vasta siinä vaiheessa Leena hoksasi oman varomattomuutensa, sillä hänhän oli juuri virtsannut seisaallaan päälleni alastomana melko lähellä ikkunaa.
— Mennään pois tästä. Äkkiä nyt!
Siinä samassa minäkin havahduin nykyhetkeen ja syöksyin alta aikayksikön Leenan perässä kohti makuuhuonetta. Olin kuitenkin päättänyt ottaa vuorostani hallitse-van aseman, enkä siksi epäröinyt enää hetkeäkään, kun olimme käytävällä turvallisesti seinien suojassa. Hyökkäsin tukka kosteana Leenan kimppuun ja painoin häntä kaikilla voimillani vessan ovea vasten. Makuuhuoneeseen oli nyt liian pitkä matka, kiimani oli niin kova.
— Ihanaa kultaseni… Ota minut oikein rajusti! Raiskaa minut! Leena huohotti.

Olin jo yhtä pitkä kuin Leena, eikä seisaallaan nussiminen siksi tuottanut minulle vai-keuksia, ei varsinkaan, kun Leena avitti minua kohottamalla toisen jalkansa ilmaan, jolloin rako aukeni kuin tarjottimelle. Mulkkuni sujahti helposti koloseen ja pääni hautau-tui luontevasti pulleiden utareiden väliin. Aloin panna kuin heikkopäinen, ja Leena nytkytti vittuaan mukavasti vastaan. Niittasin kyrvälläni Leenan vessan ovea vasten, ja hän piehtaroi puristuksessani kuin pieni vikisevä jänis.
— … nussi nyt poika… nussi kunnolla… teurasta minut… teurasta… ooh… uih…
Tiesin tulevani pian, enkä yrittänyt millään tavalla enää pidentää nautintoani. Vielä muutaman kerran kyrpä sujahti rajusti revaan, mutta sitten jo voimallisesti purkau-duin. Tuskin minusta enää kovin paljon spermaa tuli, mutta orgasmi oli silti upean tuntuinen. Sen verran huikea tämä kokemus kuitenkin oli, että pienen huohotustauon jälkeen minulta lähtivät jalat sananmukaisesti alta pois. Lysähdin Leenan jalkojen juurelle polvilleni ja melkeinpä itkin onnesta. Varmaan kusenpeittämät kasvoni säteilivät onnea, kun Leena puristi kevyesti päätäni sääriensä väliin.

IX


— Levätäänkö välillä kultaseni? kuulin Leenan kysyvän.
— Joo. Se voisi olla ihan hyvä idea, sain sanotuksi.
Leena tarttui minua kädestä ja aikoi kai nostaa minut ylös, mutta aloin jo vähitel-len toipua ekstaasistani.
— Kyllä minä itsekin, lausuin.
— No ihan kuinka vaan. Mennään sänkyyn pötköttelemään. Ei ole kiire minne-kään.
Kuljin Leenan perässä makuuhuoneeseen, enkä nyt jaksanut ihailla hänen kei-nuvaa suurta persettään. Koska hiukseni ja käytännössä koko ylävartalonikin olivat yltä päältä kusessa, Leena heitti sängylle pesuun menevän päiväpeiton.
Asetuin kyljelleni Leenan viereen. Olin häneen nähden selin ja käperryin sikiö-asentoon. Tunsin paljaat rinnat selässäni, ja kohta Leena kävi silittelemään pissaisia hiuksiani. Hän suuteli kevyesti toista olkapäätäni ja kuljetteli nöpönenäänsä hitaasti niskavilloissani.
Olimme toisaalta kuin kaksi rakastavaista konsanaan. Emme voineet seurustella avoimesti, mutta käytännössä välillemme oli muodostunut suhde. Olimme tulleet yhdeksi lihaksi jo niin monta kertaa, että vaikeaa kai tästä kuviosta olisi ollut enää luopua. Nämä ajatukset syöksyivät väistämättä mieleeni, ja samansuuntaiset mietteet tuntuivat olevan Leenalla vielä enemmän pinnalla.
— Joskus tämä sitten loppuu, hän kuiskasi korvaani.
— Niin varmaan, vastasin jotain sanoakseni.
— Ethän sitten varmasti muistele minua pahalla?
— En tietenkään.
— Tämä kaikki on ollut aivan upeaa, mutta tiedämme kumpikin, ettei se voi jatkua pitkässä juoksussa.
— Niin…
— Elämme niin erilaisia elämänvaiheita. Minulla jo biologinen kello tikittää, jos aion lapsia saada. Ja sinulla on melkein koko elämä vasta edessä…
Keskustelumme oli jälleen lähellä kääntyä vakavampaan suuntaan. Koskaan ai-kaisemmin Leena ei ollut maininnut mitään lisääntymisaikomuksistaan. Tästä aiheesta en jaksanut millään muotoa syttyä. En todellakaan tahtonut tulla isäksi 14-vuotiaana.

— Olet ehkä saanut minusta aika yksipuolisen kuvan. Nautin kyllä seksistä ja minulla on paljon kokemusta miehistä, mutta on minussa toinenkin puoli. Joskus var-maan haluaisin asettua aloilleni ja saada jälkikasvua. Toisaalta olen ihan perinteinen nainen, joka haluaa edes kerran elämässä tulla äidiksi.
Olin ymmälläni. Ei kai Leena vakavissaan aikonut laittaa lasta alulle minun kanssa? Tämän suunnitelman näin täysin mahdottomana. En kommentoinut Leenan puheita millään tavalla, mutta hän tuntui lukevan ajatuksiani.
— Älä nyt säikähdä Janne. Käytän edelleen ehkäisypillereitä. Yhtään kertaa se menetelmä ei ole minulla pettänyt. Ei ole koskaan tarvinnut tehdä aborttia tai ottaa katumuspilleriä. Ole huoletta kultaseni. Enhän voisi ikimaailmassa ajaa sinua vaikeuk-siin.
Rauhoitun tästä jonkin verran, mutta vähän sellainen olo minulla oli, että nämä juhlat eivät kenties enää jatkuisi kovin kauan. Aivan kaikkea itsestään ja omista ajatuksis-taan Leena ei ollut tainnut minulle kertoa. Jotain salaista hän ehkä työsti mielessään.
— Nyt varmaan voisimme mennä suihkuun. Siis ihan oikeaan suihkuun eikä kultaiseen suihkuun… Leena sanoi.
— No sehän sopii. En minä meinannut aamuun asti olla tässä tilassa. Saattaisin sitten jo haista aika pahalle.

Niinhän siinä sitten kävi, että synkemmät mietteeni pakenivat taka-alalle, kun Leena alkoi valella päälleni lämmintä vettä ja levitti pesusienellä saippuavaahtoa joka puolelle kehoani. Kaluni ja pyllyreikäni hän pesi aivan erityisellä hellyydellä ja antaumuksella. Kuka mies olisi voinut olla tykkäämättä tällaisesta naisesta.
Koska Leena oli minulle niin hyvä ja lempeä, pesin vuorostani hänet yhtä läpikotaisin. Kun hieroin vaahtoa hänen pimperoonsa, sieltä tihkui verensekaista sper-maa reisille. Mitä enemmän tupsukkaa hankasin, sitä enemmän paksua tumma verta tuntui valuvan.
— Sinusta voisi tulla sairaanhoitaja tai lääkäri. Et reagoi oikeastaan millään tavalla veren näkemiseen, Leena sanoi, kun suihkuttelin laatoitukselle levinneet jätökset lattiakaivoon.
— Eihän tuossa mitään pelättävää ole, vastasin.
— Eikö pyörrytä yhtään?
— No ei.
Kun olimme kuivannet toisemme pyyhkeillä, siirryimme olohuoneen sohvalle istumaan. Leena levitti oman takapuolensa alle pyyhkeen. Olohuoneen pöydälle hän oli tuonut sitä ennen avatun tamponipaketin.
— Pitänee laittaa uusi dynamiitti pimpsaan. Vai haluatko sinä sen laittaa minulle? Leena kysyi.
Pyyntö oli hieman erikoinen, mutta enhän osannut siitä kieltäytyä. Leena ohjeisti minua ja pienen pikakurssin jälkeen sain ujutettua tamponin emättimeen. Patukan päässä oleva narunpätkä kiemurteli häpykarvoituksessa kuin pieni onkiliero.
— Kiitos kultaseni, Leena kuiskasi, suuteli minua otsalle ja jatkoi: — Kukaan toinen ihminen ei ole minulle tuota tehnyt. Se tuntui tosi hellyttävältä. Pääsit minua erittäin lähelle.
Jollakin kummallisella tavalla se tuntui hellyttävältä minustakin. Mutta kun jäin katsomaan pimpistä pilkottavaa valkoista pötköä, himoni jälleen heräsivät. Leena huoma-si alkavan erektioni ja silitteli vaivihkaa kiveksiäni. Penis kävi paisumaan ja tunnelma alkoi melko pian kääntyä toiseen suuntaan.
— Jaha… Herralla sitten taas ottaa eteen.
— No niinpä taitaa käydä…
Jo kohta sain ottaa tamponin pois pimpistä ja työntää sen tilalle munani. Kävimme nussimaan olohuoneen sohvalla.
— Nyt me sitten tahrimme tämänkin paikan, sanoin häntä pumpatessani.
— Älä siitä huoli. Huomenna on minulla pyykki- ja siivouspäivä muutenkin. Keittiön maton käyn pesemässä ihan pyykkilaiturilla. Vesi järvessä on vielä lämmintä.

Ilta kului lemmiskelyn ja keskustelemisen merkeissä. Väsyneenä ja kaikkeni antaneena nukahdin Leenan isojen rintojen väliin joskus aamuyön pikkutunneilla. Sunnuntai-aamuna kirkonkellojen soittamisen aikaan heräsin suihinottoon. Leena toivotteli minulle hyvää huomenta imemällä kulliani. Niin ihanaa herätystä minulla ei ollut koskaan aikaisemmin ollut.

X


Seuraavat viikot kuluivat tähän tapaan. Kävin normaalisti joka päivä koulussa, treenasin säännöllisesti punttisalilla ja koetin tehdä tunnollisesti läksyni ja lukea kokeisiin. Olin koulunkäynnistä jopa innostunut, koska olinhan vasta hiljattain tullut tietoiseksi omasta lahjakkuudestani. Kun asenteeni oli kohdallaan, koulu sujui siinä sivussa melkeinpä omalla painollaan.
Ulkoisesti elin kuin kuka tahansa suurin piirtein kunnollinen teini-ikäinen poika. Silti hakeuduin Leenan seuraan aina kun se vain suinkin oli mahdollista. Hänellä oli kunnanvirastossa säännöllinen päivätyö, eikä hänen tarvinnut kovin usein tehdä ylitöitä. Iltaisin ja viikonloppuisin hän oli pääsääntöisesti vapaalla. Juoneemme kuului, että sinä syksynä Leena pysytteli aika lailla poissa kuorolaulutoiminnasta ja muistakin aikaisem-mista vapaa-ajan riennoistaan.
Noina aikoina kännyköistä ja sosiaalisesta mediasta ei tiedetty vielä mitään. Silti onnistuimme tavalla tai toisella pitämään toisiimme yhteyttä lähes päivittäin. Tai eihän se varsinaista yhteydenpitoa ollut, enemmänkin etukäteen sovittua merkkikieltä, jota sovel-lettiin tilanteen mukaan. Koska asuimme samassa pikkutaajamassa alle puolen kilometrin päässä toisistamme, merkkejä pystyttiin jättämään puolin ja toisin yllättävän helposti.
Jos Leenan polkupyörä oli hänen kerrostaloasuntonsa edustalla pihamaalla, se tarkoitti, että silloin hänen luokseen sopi tulla, mutta jos polkupyörä oli kytkettynä ketjulla avonaiseen pyöräkatokseen, silloin hänen luokseen ei pitänyt pyrkiä. Jos Leena laittoi keittiönsä ikkunaan punaisen kynttilälyhdyn roikkumaan, hänellä oli vieraita kylässä eikä hänen luokseen silloin saanut missään nimessä tulla, mutta jos ikkunan yläosaan oli ripustettu haikarakoriste, silloin hän odotti minua alastomana sängyssä tupsukka märkä-nä. Kuljin Leenan kodin ohi useita kertoja päivässä ja siksi pysyin hyvin kärryillä hänen mielialoistaan ja elämäntilanteistaan.
Kerrostalon ulko-ovi sulkeutui illalla kello kahdeksan, mutta eipä sekään estänyt panohetkiämme, koska Leena antoi minulle vara-avaimen asuntoonsa. Säilytin avainta niin hyvässä piilossa, ettei sitä kukaan toinen ihminen voinut vahingossakaan löytää. Minulla oli vapaat kädet mennä hänen asuntoonsa vaikka keskiyöllä ja niin usein teinkin. Toisinaan kun oli niin, että vasta vanhempieni ja pikkusiskoni käytyä nukkumaan saatoin livahtaa huomiota herättämättä omille naimaretkilleni. Menin silloin itsekin mukamas hyvissä ajoin unten maille, mutta heti kun talo oli pimentynyt ja hiljentynyt, avasin huoneeni ikkunan niin äänettömästi kuin osasin ja hiippailin takapihan kautta kohti Leenan asuntoa.
Jos tämä tapahtui viikolla, yhdyntöihin ei voitu uhrata kovin paljon esileikkejä. Yhteen aktiin emme kuitenkaan tyytyneet juuri koskaan, yleensä kuksimme vähintään kahdesti. Kun hommat oli hoideltu, minä hiivin piiloreittejä pitkin takaisin omaan sänkyyni ja nousin aamulla muina miehinä syömään äidin valmistamaa aamiaista.

Kotiväkeni ei huomannut mitään, eikä heille varmaan tullut edes mieleen, että saatoin yön pimeinä hetkinä livahtaa kotoa pois. Kehityin taitavaksi huijariksi lyhyessä ajassa. Toisinaan vanhempani saattoivat tosin kummastella, miksi haukottelin niin paljon aamiaispöydässä tai miksi heidän piti kysyä minulta samoja asioita kaksi tai kolme kertaa. Murrosiän piikkiin nämä pienet omituisuudet taisivat aina mennä. Ehkä he kuvittelivat minun ihastuneen johonkuhun ikäiseeni tyttöön, mikä olisi ollutkin luonteva selitys ajoittaiselle poissaolevuudelleni.
Jos törmäsin Leenaan julkisella paikalla, kuten kaupassa tai kirjastossa, tervehdin häntä kohteliaasti enkä osoittanut pienimmälläkään eleellä tai ilmeellä, että välillämme olisi koskaan ollut mitään muuta kahdenkeskistä kuin englannin kielen opiskelu muuta-mina lauantaipäivinä edellisenä keväänä. Siitä pidimme tiukasti kiinni, että muitten ihmisten nähden minkäänlaisia kosketuksia tai suoria flirttejä ei saanut välillämme olla.
Varmaan moni muu poika olisi kokenut tällaisen salailun ahdistavana tai ainakin kiusallisena, mutta minua se oikeastaan vain kiihdytti yhä kovempaan kiimaan. Kun Leena näki minua kioskilla ja lausui moi, kukaan toinen ei voinut tietää, kuinka paljon tähän yhteen sanaan saattoi sisältyä. Jos hänen katseensa oli tietynlainen, pillu oli minulle valmiina jo samoin tein, mutta jos hänen silmissään oli hieman toisenlainen häivähdys, hän ei ollut niin otollisessa tilassa parittelulle.
Omaa merkkikieltäni harjoitin minäkin Leenalle. Jos pidin julkisella paikalla oikeaa kättäni nyrkissä, silloin minulla ei ollut mahdollisuutta tulla häntä illalla tai yöllä panemaan, mutta jos oikea käteni oli avoimena ja jos varsinkin vielä heiluttelin sormiani, silloin olin valmis toimintaan ja panolle järjestyisi minun puoleltani sopiva sauma muuta-man tunnin sisällä.
Leena oli äitini hyvä tuttava, mutta oikeastaan tämäkin seikka vain kiihotti minua. Kun Troijan hevonen oli usein vanhempieni silmien edessä, se teki leikistämme yhä jännittävämmän.
Eräänä sunnuntai-iltana tämä Troijan hevonen sitten tulla tupsahti meille yhtään varoittelematta kylään lämpimän pullapitkon, makoisten keksien ja muitten tuliaisten kanssa. Kun tulin kättelemään vierasta pikkusiskon kanssa, aavistin samoin tein, että Leenalla oli jokin ketunhäntä kainalossaan.


XI


— Olihan minulla teille vähän asiaakin. En minä vain iltakahville tullut, Leena virkkoi kesken leivonnaisten popsimisen.
Äitini tykkäsi Leenasta, eikä isällänikään ollut mitään häntä vastaan. Pikkusis-konikin tuntui olevan iltavieraasta mielissään, koska Leena oli juuri lahjoittanut hänelle karamellipussin ja värikynät. Vain minä tiesin, ettei naapurin täti ollut niin kiltti tapaus. Silti minulla ei ollut vaikeuksia säilyttää pokerinaamaani.
— Jaha. No asiathan pitää puhua, isä naurahti ja ojensi samalla Leenalle sokeriastiaa.
— Minulle ja siskolleni jäi perinnöksi kesämökki sinne Keski-Suomeen, josta minä olen lähtöisin. Tarkemmin sanottuna kesäpaikkamme sijaitsee Keuruulla. Ei täältä ole sinne kuin vähän yli sadan kilometrin ajomatka. Mökki on luonnonkauniilla paikalla järven rannalla.
Leena selvitti asiaansa verkkaisesti, ja vanhempiani se tuntui oikeasti kiinnosta-van. Minä kuitenkin olin viimeistään nyt aivan varma, että jonkin ovelan juonen Leena oli kehitellyt. Silti olin mukamas kohteliaisuudesta vähän kiinnostunut Leenan ja hänen siskonsa huvilasta.
— Etpä sinä Leena ole aikaisemmin mökistänne mitään kertonut. Mutta sehän on oikein kiva juttu, että teillä on sellainen rentoutumispaikka. Mukavaahan siellä on varmaan lomia viettää. Ja kun se on vielä järven rannalla… Kyllä mekin joskus omasta huvilasta haaveilimme, mutta pelkäksi suunnitelmaksi se taisi jäädä, äiti jutteli.

Minkä suuren näyttelijän maailma oli Leenassa menettänyt. Kovin hienoilla sanoilla hän maalaili idyllisiä muisteloita lapsuutensa ja nuoruutensa kesistä Keurusselän rannalla. Kuinka siellä oli soudeltu ja kalasteltu, heitetty tikkaa, uitu ja lämmitelty rantasaunaa. Vähän kerrallaan Leena kuitenkin johdatteli puheitaan tiettyyn suuntaan.
— Me kaupunkilaiset olemme vähän kömpelöitä käytännön töissä… Ei meillä oikein vasara kädessä pysy ja takkapuitten pilkkominenkin on vähän hakemista. Nuorta, vahvaa ja osaavaa miehenalkua siellä nyt ehkä tarvittaisiin. Ehkä jopa kaksin kappa-lein… Yksi tuttu poika on jo lupautunut tulemaan avuksi ensi viikonloppuna. Tietenkin me maksamme hänelle kohtuullisen korvauksen työtunneista ja tarjoamme täyden ylöspidon.
Vanha konna osasi vedellä oikeista naruista. Tietenkin hän laskelmoi, että vähemmälläkin vihjailulla minua käytäisiin suorastaan tyrkyttämään hänelle apumieheksi – munahaukka mikä munahaukka.
— No eiköhän tämä meidän Janne jouda teille toiseksi apulaiseksi. Hänellä kyllä pysyy vasara ja kirves kädessä ja voimaakin jo löytyy, isä lausui ja oli varmasti vain innostunut, kun pojalle oli järjestymässä pientä lisätienestiä ja mielekästä viikonloppu-puuhailua.
Leena katsoi minua pöydän yli niin viattomasti, että minun täytyi purra huuliani. Leena oli puhunut minulle avoimesti perhesuhteistaan, ja niin olin käsittänyt, ettei hän erityisemmin pitänyt yhteyttä ainoaan sisarukseensa. Sen tiesin, että heille oli jäänyt edesmenneiltä vanhemmiltaan perinnöksi huonokuntoinen rivitaloasunto Jyväskylään, mutta mistään kesämökistä Leena ei ollut koskaan maininnut halaistua sanaakaan. Ja mikäli nyt olin oikein käsittänyt, Leena vietti lomansa mieluummin ulkomailla ja kulttuuri-riennoissa kuin jossakin järven rannalla hyttysten kupattavana ja käen kukkumista kuunnellen. Eihän hän edes osannut kunnolla uida.
— Niin… Sitähän minä tosi asiassa tulinkin nyt teiltä tiedustelemaan. Että joutaisiko Janne meille viikon päästä avuksi. Minun autollani sinne tietenkin mentäisiin ja kunnon liksa maksettaisiin.
Vanhempani vilkaisivat toisiaan ja näyttivät olevan heti asiasta samaa mieltä.
— Menköön vain Janne Leenalle avuksi. Ei kai siitä ole kahta puhetta, kun hän sai Leenalta viime keväänä niin hyvää yksityisopetusta. Nyt enkun kokeista on jo tullut ihan kiitettäviä arvosanoja. Polttopuiden sahaaminen ja pihan haravoiminen tekevät vain hyvää kasvavalle pojalle, äiti jutteli ja isä nyökkäsi hyväksyvästi.

Näin nopeasti asia oli päätetty. Pelimieheksi olin kehittynyt minäkin. Kun minun omaa mielipidettäni mallin vuoksi kysyttiin, osasin varmaan täysin vakuuttavasti olla hieman tympääntyneen tai ainakin välinpitämättömän näköinen. Että olisihan minulla tietenkin ollut viikonloppuna muutakin tekemistä, mutta olkoon nyt menneeksi tämän kerran, jos siitä kerta vähän taskurahaa saisi.
Tosi asiassa kikkelini jo pullotti kovana vasemmassa housunlahkeessa. Pelkkä ajatuskin tulevista orgioista oli vähällä aiheuttaa minulle siemensyöksyn samoin tein. Saisin nussia Leenaa yhtä soittoa miltei kolme päivää!
— No tämähän kävi helposti. Eiköhän me Arjan kanssa kahden reippaan pojan kanssa yksi viikonloppu pärjäillä, Jannen kanssa etenkin. Hyvinhän meillä englannin opiskelukin keväällä sujui. Janne on nopea oppimaan. Aivan kaikkea…
Vain minä tajusin Leenan viimeisiin sanoihin sisältyvän vihjauksen. Niinpä niin, olin todellakin oppinut Leenan seurassa huikean paljon enemmän, mitä hyväuskoinen kotiväkeni osasi edes ajatella.
Äiti oli tietenkin kovin ylpeä, kun hänen poikaansa kehuttiin, eikä se varmaan isästäkään pahalta tuntunut. Kautta maailman sivu vanhemmat olivat olleet ylpeitä komeista ja nohevista pojistaan, äidit etenkin.
— Kyllähän tämä poika oppii melkein vaikka mitä, kunhan hänellä on vain asenne kunnossa. Hyvä poikahan tämä Janne on, äiti jutteli onnea säteillen. Jossakin toisessa tilanteessa moinen lepertely ja hehkuttaminen olisi minua varmaan lähinnä vain ärsyttänyt, mutta nyt myhäilin itsekin tyytyväisenä. Minuahan suorastaan usutettiin kiimaisen seksipedon kimppuun.
— Ei Janne enää mikään poika ole. Älkää nyt vähätelkö. Täysi mieshän Janne jo on…
Jälleen Leena heitti kaksimielisyyden, jonka vain minä ymmärsin. Eipä Leena siinä yhtään liioitellut, että täyden miehen työn olin hänen luonaan jo lukuisia kertoja tehnyt.
Leena osasi olla varovainen, mutta toisaalta hän selvästi tykkäsi leikkiä tulella. Hänen seuraavaa siirtoaan en tosin olisi osannut odottaa – se oli jo niin uhkarohkea temppu.

XII


— Onko sinulla Janne vielä se suuri postimerkkikokoelma tallella? Siitä oli joskus puhetta opiskelun lomassa, Leena virkkoi niin kuin tämä asia olisi juuri nyt välähtänyt hänen mieleensä. Äiti oli tietämättään heti opettajatädin juonessa mukana: — No onhan se edelleen hänellä. Tietenkin on! Eihän niin suurella vaivalla koottua postimerkkiko-koelmaa kannata ikinä myydä pois. Siinä on isänkin lapsena keräämiä merkkejä mukana. Kolme kokonaista suurta albumia.
Tavallisesti olisin kiukustunut tällaisesta päälle puhumisesta, sillä Leenahan oli osoittanut kysymyksen minulle eikä äidille, mutta nyt sekään ei haitannut mitään. Lah-keessa sykkivä Pikku-Janne ei kohteliaisuussäännöistä yhtään piitannut. Se tahtoi vain päästä nopeasti Leenan pilluun.
— Minäkin joskus keräsin postimerkkejä. Siksi se minua kiinnostaa, Leena jutteli ja jälleen äiti haksahti ansaan: — Jannehan voisi nyt esitellä sinulle postimerkkinsä! Eikö niin Janne?
Pysyin jälleen aivan rauhallisena ja väänsinpä kasvoilleni hieman kyllästyneen-kin ilmeen. Näin taitavaksi huijariksi Leena oli minut kouluttanut.
— No joo… Kai minä voin ne kansiot näyttää. Siellähän ne huoneessani on, sanoin.
— Kivaa! Esittelet minulle samalla huoneesi… Vai pelottaako sinua päästää minut sinne? Leena kujeili.
— Ei… Mitäs pelkäämistä nyt sinussa.
— Jannen huone siivottiin eilen. Kyllä sinne tohtii vieraan päästää, äiti lausui autuaallisen hyväuskoisena.

Niinpä sitten saattelin Leenan huoneeseeni. Kotiväki jäi keittiön pöydän äärelle jatka-maan kahvin juomista. Leena astui perässäni huoneeseen, eikä heti tehnyt mitään aloitetta. Hän oli pukeutunut väljään siniseen hameeseen. Kaivoin postimerkkialbumit hyllystä ja asetin ne kirjoituspöydälle. Leena käveli vierelleni ja kietoi kätensä ympärilleni.
— Oletko sinä oikeasti joskus kerännyt postimerkkejä? kysyin hymyillen.
— En. En koskaan.
— Ja onko teillä kesämökki Keuruulla?
— Ei ole.
— Senkin veijari… Hyvin sinä porukoitani vedätit.
— Kuin myös…
Siinä samassa Leena työnsi vapaan kätensä housujeni sisään ja otti napakan otteen lähes täyteen työkuntoonsa jämähtäneestä kalustani. Olin sulkenut oven peräs-säni ja huoneestani oli liki kymmenen metrin matka keittiöön, mutta silti esitin kysymyk-seni kuiskaten: — Ihanko tosissaan meinaat että täällä nyt…? Leena ei antanut minulle vaihtoehtoja, vaan avasi housujeni napin ja vetoketjun ja otti kankeni käteensä. Leenakin puhui kuiskimalla: — Ihan tosissaan kuule meinaan…
Sen verran erikoislaatuinen tilanne kuitenkin oli, että päätin hipsutella lukitse-maan huoneeni oven; varma oli varmaa. En niinkään pelännyt vanhempien tulemista paikalle, mutta sen tiesin valitettavan hyvin, että pikkusisko oli hyvin utelias, jos hän vähänkin vaistosi jotain kiellettyä olevan tekeillä. Monta kertaa hän oli melkein käräyttänyt minut rysän päältä, kun olin masturboinut keittiössä tai olohuoneessa. Myös patjan alle tai kaapin päälle piilottamani pornolehdet hän oli pari kertaa löytänyt ja läpi selaillut. Tästä hän oli kuitenkin luvannut olla kantelematta vanhemmille, koska jos hän olisi kielinyt minusta, minäkin olisin kielinyt hänestä.

Leena seurasi minua koko ajan letkustani kiinni pitäen. Laitoin oven säppiin ja avitin jalkojani heilutellen Leenaa riisumaan farkut kokonaan pois päältäni. Leena kiirehti kohti koulupöytää ja siirsi postimerkkialbumit sivuun. Olin juonessa mukana ja vetäisin ikku-nan verhot kiinni. Aivan kuin ajatuksiani lukien Leena istahti pöydälle ja nosti jo hieman hamettaan.
Kun hyökkäsin kopeloimaan häntä hameen alta, havaitsin samoin tein, ettei hänellä ollut lainkaan alushousuja. Märkä pimpero oli heti minua tervehtimässä ja suorastaan maiskahti, kun työnsin pari sormea sisälle.
— Sinä siis suunnittelit kaiken etukäteen, kuiskasin.
Leena vain hymyili riettaasti ja käytti sormea huulillaan. Tilanne oli luonnollisesti hyvin kiihkeä, vaikka toisaalta minua jännitti kai enemmän kuin koskaan aikaisemmin seksipuuhiemme aikana. Mutta ehkäpä tähän kohtaukseen sisältyvä kiinni jäämisen pelko nimenomaan tekikin siitä niin erikoisen kiehtovan ja kutkuttavan.
Nyt ei todellakaan ollut mahdollisuutta esileikkeihin. Leena nosti hameen kokonaan ylös ja levitti koipiaan. Olin jo niin pitkä, että munani liukui helposti tuttuun onkaloon, kun valtiatar istui pöydällä. Aloin pumpata Leenaa kiivaalla tahdilla, mutta koetin samalla pidätellä hengitystäni, sillä olihan täysin mahdollista, että utelias pikkusis-ko olisi kohta oven takana kuuntelemassa. Samat vaikeudet olivat Leenallakin ääntelyjen kanssa. Hetken päästä hän keksi tunkea hameen helmaa suuhunsa. Mitä lähempänä olin tulemista, sitä kiivaammin Leena puri kangasta.
Tällä kerralla oli vain onni, että kulkuseni olivat jo valmiiksi herkässä tilassa. Kun varpusparveni lensi vitun perukoille, kolisutin samalla tuolia lattiaan, ettei nautinnollinen yhähdykseni kuuluisi huoneen ulkopuolelle. Kun vedin pakaroitani taaksepäin, näin nektarini juoksevan Leenan reisillä.
Minulla ei sattunut olemaan talouspaperirullaa tai nenäliinapakettia huoneessa, mutta nokkela johtajani keksi oitis ratkaisun jätöksien hävittämiseen: hän yksinkertaisesti pyyhkäisi liemet käsiinsä ja heti perään nuoli sormensa puhtaaksi. Tämä näky herätti minussa pian uuden kiiman. Leena huomasi sen ja siirtyi pöydältä lattialle kontalleen. Minun ei auttanut kuin astua hänet uudestaan. Kottikärryasennossa suoritettu aktimme kesti kauemmin, mutta eipä meitä silloinkaan tullut kukaan häiritsemään.
Leena söi spermani toistamiseen. Hymyilimme toisillemme, ja varmaan kotivä-kenikin oli hyvällä tuulella omalla tahollaan, autuaallisen tietämättömänä silmäteräpoi-kansa salaisista touhuista.
— … se oli ihanaa… suorastaan upeaa… Leena kuiskasi korvaani, kun vedin housuja jalkoihin.
— Niin oli. Mutta ei nyt oteta tätä tavoiksi. Onhan tämä aika riskialtista.
— Juuri siksi se onkin niin jännää…

Asettelin postimerkkialbumit takaisin kirjahyllyyn, ja Leena siistiytyi pikatahdilla. Kun palasimme takaisin keittiöön, huomasin kauhukseni, että Leenan hameen helmoihin oli jäänyt muutamia uunituoreita spermapisaroita. Aivan kaikkia jälkiäni hän ei ollut huo-mannut siivota pois. Kiirehdin kävelemään Leenan rinnalle, ettei kukaan vain huomaisi noita tahroja, mutta eipä kukaan hoksannut niitä katsoa.
— Oliko Jannella hieno postimerkkikokoelma? äiti kysyi.
— Kyllä. Mielenkiintoista niitä merkkejä oli katsella. Meillä oli oikein mukava tuokio hänen huoneessaan, Leena vastasi.
Leenan kasvot punoittivat hieman panon jäljiltä, mutta eipä tätäkään seikkaa tainnut huomata kukaan muu kuin minä. Vanhempani jatkoivat leppoisaa jutustelua naapurin tädin kanssa, ja kohta isä kävi keittämään lisää kahvia.
Osallistuin kohteliaasti keskusteluun, mutta mielessäni elin jo tulevassa viikonlo-pussa. Mitähän kaikkea Leena oli jo suunnitellut yhteiseksi iloksemme? Ja missä me viikonlopun oikeasti viettäisimme?


XIII


— Minne me oikein olemme menossa?
— Kyllä se sinulle aikanaan selviää.
— No voisit nyt vähän edes antaa vinkkiä.
— Älä kysele liikoja…
— Mikä peli tämä nyt on? Miksi moinen salakähmäisyys?
— Minä pidän hullua jännityksessä… hih…
Oli perjantain iltapäivä. Leena oli hakenut minut kotoa koulun päätyttyä. Niinhän hän oli vanhempieni kanssa sopinut sunnuntai-iltana. Äiti oli pakannut minulle valmiiksi repun viikonlopun ”työkeikkaa” varten. Reppu oli nyt Leenan auton takapenkillä, ja minä istuin edessä apukuskin puolella.
Oli jo lokakuu, mutta sää oli vielä melko leuto ja kirkas. Aivan varmasti ulkotöitäkin olisi nyt passannut minun tehdä, mutta koska mitään perintömökkiä ei ollut, minua taisi odottaa aivan toisenlaiset tehtävät. Odotin mielenkiinnolla tulevia hetkiä, mutta toisaalta Leenan arvoituksellinen käytös hieman ärsytti minua. Mitä hän oikein oli juonitellut minua varten? Saisinko piiskaa pyllylle vai pääsisinkö itse nöyryyttämään ja alistamaan häntä?
Kantatiellä oli vilkas liikenne, mutta Leena oli tottunut ajaja, eikä häntä näyttänyt yhtään häiritsevän vastaan tulevat tukkirekat ja ohi ajavat kaahailijat. Tienviitoista päätel-len olimme menossa Keski-Suomeen päin.

Yhdellä kantatien suoralla osuudella Leena laski käden reidelleni ja kohta tunki sormia farkkujen sisään. Hienoinen kiukkuni laantui heti.
— Minä vain kokeilen, onko Pikku-Janne tallessa…
— No mihin se sieltä olisi hävinnyt.
— Joo… Tallessa se on. Käydäänkö huoltoasemalla kahvilla välillä? Leena kysyi.
— Ei hullumpi idea.
— Minä tarjoan. Pitäähän minun huolehtia kaikin tavoin reippaasta työmiehestä-ni…
Katseemme kohtasivat. Leena hymyili herttaisesti, ja sisälleni tuli lämmin olo. Kai minä olin häneen jonkin verran rakastunut – tai ehkä aika paljonkin. Suhteemme oli mahdoton, mutta tunteethan kulkivat aivan eri teitä kuin järki. Tämän elämän realiteetin olin jo ehtinyt oppia.
Niin olin ymmärtänyt, ettei Leenakaan voinut enää suhtautua minuun pelkkänä seksikumppanina. Tämä oletukseni vahvistui, kun Leena kävi hidastamaan vauhtia ennen huoltoasemalle kääntymistä. Hän lausui minulle ikimuistoiset sanat: — Otetaan nyt tästä kaikki mahdollinen irti. Kun sen aika vielä on. Halun aika…
Se kuulosti yhtä aikaa perin kiehtovalta ja toisaalta kovin lopulliselta. En uskalta-nut sanoa siihen mitään. Mitä Leena olikin miettinyt tulevaisuutensa varalle, en tahtonut sitä nyt kuulla. Kai meidän oli syytä elää vain tässä ja nyt, nussia toisiamme ilman huomista päivää.

Leena piti sanansa ja kaivoi auliisti kukkaronsa esille olkalaukusta, kun seisoimme kahvilan tiskillä tarjottimien kanssa. Myyjänä sattui olemaan iäkäs rouva, jolla ei varmaan enää ollut kovin montaa vuotta eläkeikään.
— Jaha. Ja äiti maksaa kummatkin ostokset. Niinhän sen tietysti kuuluu mennä-kin.
— Niinpä niin. Sitä vartenhan äidit ovat… Leena myhäili.
— Onpa sinulla komea poika. Se täytyy ihan vilpittömästi sanoa, rouva viserteli ojentaessaan Leenalle vaihtorahoja.
— Kyllä… Ei tätä poikaa näkö suojele. Saa vaikka viskellä kivillä rumempia tyttösiä… hih…
— Ja niin on poika äitinsä näköinen. Tehän olette melkein kuin kaksi marjaa, rouva vieläkin ihasteli.
— No ovathan pojat yleensä äitiensä näköisiä, Leena lausui ja taisi samalla pureskella huuliaan.
Olin tietenkin hyvilläni saamistani kehuista, mutta enemmän minua kuitenkin huvitti Leenan pelleily. Tuntemattomien ihmisten ilmoilla saatoimme toki esittää itsestäm-me mitä vain. Äitinä ja poikana varmaan moni muukin olisi meitä pitänyt, jos olisimme menneet mihin tahansa uuteen paikkaan. Erityisen suurta yhdennäköisyyttä meissä tosin ei ollut ainakaan minun mielestäni.

XIV


Kun olimme juoneet kahvit ja syöneet juustosämpylät, Leena kihnutti jalallaan minun jalkaani pöydän alla. Hän katsoi minua härnäävästi suurilla silmillään ja tiesin kyllä, mitä tämä katse tarkoitti.
— Minua panettaa, Leena kuiskasi.
— Pitäisikö meidän sitten mennä naimaan? kuiskasin takaisin. Viereisissä pöydissä oli muita kahvilan asiakkaita, mutta tuskinpa he mitään keskustelustamme ymmärsivät. Kohta Leena vastasi minulle napakasti: — Pitäisi. Ja mielellään nyt heti.
Vilkaisin ympärilleni ja pohdiskelin eri vaihtoehtoja. Niin näytti tekevän Leenakin.
— Minä menen miesten vessaan. Hyvällä onnella siellä ei ole nyt muita äijiä. Odottele tässä hetki ja livahda sinne perässä. Mutta älä tule, jos sinne on samaan aikaan joku mies menossa. Jos kaikki menee nappiin, mennään koppiin ja laitetaan ovi lukkoon. Sitten voidaan hoidella hommat. Sopiiko?
Leena nyökkäsi. Kävelin rauhallisesti käymälään ja ilokseni huomasin, ettei siellä nyt ketään toista tarpeillaan kävijää ollut. Ehkäpä meillä siis oli mahdollisuus tyydyttää omat tarpeemme? Ja jos rännillä olisikin sattunut olemaan joku ukko lorottelemassa, kohta perässäni tuleva Leena voisi vain kauheasti pahoitella erehdystään ja poistua paikalta. Kerrankos ihminen ovissa erehtyi.

Olin nuori ja viriili, ja kankeni oli jälleen valmiiksi pystyssä. Pelkkä ajatuskin pikapanosta huoltoaseman miesten vessassa oli samoin tein herättänyt kiimani. Olin vielä autuaalli-sen tietämätön miehen keski-ikäistymisestä ja sen mukanaan tuomista ikävistä ilmiöistä, erektio-ongelmista ja libidon vähenemisestä. Leenan kanssa olin päässyt nautiskele-maan nuoruudestani täysin rinnoin.
Kohta Leena hiippailikin luokseni ja syöksyi samoin tein halaamaan ja suutele-maan minua. Hän kokeili etumustani ja hymyili tyytyväisesti löydettyään kovan kohdan.
— Eiköhän aloiteta. Häntäsi on jo valmiina, Leena naurahti.
— Jep. Mennään nussimaan.
Menimme lähimpään koppiin ja lukitsimme oven. Leenalla oli jälleen sopivasti hame päällä, eikä hänen tarvinnut kuin laskea pikkuhousunsa polviin. Minäkään en riisunut farkkuja kuin sen verran, että sain könköttävän hepin esille ja perseen paljaaksi. Leena nosti toisen jalkansa wc-pöntön reunalle ja otti käsillään tukea kopin seinistä.
Onneksi olimme jo harjoitelleet seisaallaan panemista aikaisemmin. Kalut löysivät helposti toisensa, eikä minkäänlaisia esileikkejä tarvittu. Kävin jyystämään mäntää sylinteriin apinan raivolla. Kuulin korvissani ihanaa litinää, kun Leenan happamalle tuoksahtavat mahlat voitelivat edestakaisin liukuvaa aisaani. Pumppasin häntä kuin henkeni edestä, enkä voinut lopettaa, vaikka kuulin jonkun saapuvan rännille kuselle.
Leenaa kävi naurattamaan ja hänen piti peittää suunsa kädellään. Toki tilanne huvitti minuakin, mutta eihän hommia voinut enää kesken jättää. Siinä me vain seisaal-laan nussimme ja koetimme tehdä sen mahdollisimman vähä-äänisesti, kun joku tunte-maton herra virtsasi vain muutaman metrin päässä meistä.
Pidättelin orgasmin saamista ajattelemalla äärimmäisen epäeroottisia asioita, kuten jäisessä vedessä uimista tai verinäytteen ottamista, mutta silti spermalasti oli vain koko ajan tulemaisillaan. Itse ympäristö, kuselle ja paskalle haiseva julkinen vessa lohkeilleine seinälaattoineen ja naarmuuntuneine emaleineen ja muovimattoineen, oli kaikkea muuta kuin seksuaalisia viboja herättävä kuksimispaikka, mutta varmaan juuri tilanteen erikoislaatuisuus ja kiinni jäämisen pelko tekivät tapahtumasta niin mieltä kiihdyttävän.

Vaikutti siltä, ettei tuntematon mies seinän takaa osannut epäillä mitään poikkeavaa. Kenties hän näki kenkäni lattianrajassa olevasta raosta ja kuuli ähkimistäkin, mutta luuli vain jonkun ummetuksesta kärsivän miehen äheltävän pöntöllä. Sitten kuului suhinaa, kun herra siirtyi lavuaarin eteen käsiään pesemään. Pikku-Janne hidasteli liikkeitään, ja Leena piti sormea huulillaan. Välittömästi miehen poistuttua vessasta annoin palaa täysillä ja laukesin Leenan sisään parin työnnön jälkeen.
— Se oli ihanaa, Leena sanoi ohjatessaan letkua pois emättimestä.
— Niin minustakin…
— Jätetäänkö tällä kerralla tähän?
— Joo. Niin voi olla nyt viisainta.
Leenalla oli kyllä oikeakin syy käydä vessassa. Hän pissasi pönttöön sillä aikaa kun minä sovitin paitaa takaisin housujen sisään ja kampasin tukkaani.
— Nuolaise vittuni puhtaaksi, Leena pyysi ja minähän tein auliisti työtä käskettyä. Tässä toimenpiteessä ei kai ollut mitään seksuaalista funktiota. Ehkäpä se oli Leenalta enemmän oman asemansa osoittamista: että hän oli aina loppujen lopuksi se osapuoli, joka määräsi pelin hengen ja sääteli tapahtumien kulun.
— Hyvä poika… Oikein kiltti poika taas olit tuhmalle tädille. Saat sitten lisää pillua, kunhan olemme perillä.
Pesin käteni ja munani ja palasin kahvilaan. Leena riensi samaan pöytään parin minuutin päästä. Sellainen tunne minulla oli, ettei kukaan vierellämme ollut mitään tajunnut.
— Jatketaanko matkaa? Leena kysyi.
— Jatketaan vain.


XV


Matkamme päätyi Jyväskylään, kuten olin jo ounastellut. Kello lähenteli iltakuutta, mutta ei ollut vielä kovin hämärää. Elimme vasta lokakuun alkua. Kun saavuimme liikenneva-loihin, Leena katsoi minua myhäillen auton pysähdyttyä. Pienellä punaisella Hondalla hän ajeli.
— Ja sinäkö et vieläkään suostu kertomaan, minne me olemme menossa? kysyin.
— En…
— Menemmekö me vanhempiesi entiseen rivitaloasuntoon?
— Emme me sinne voi mennä. Siellähän on nyt vuokralaiset.
— No minne sitten helvetti?
— Älä hätäile Janne-kulta… Kohta olemme jo perillä.
Saavuimme kerrostaloalueen parkkipaikalle. Leena pysäköi Hondan vieraspaikal-le ja pyysi minua nousemaan ulos ja ottamaan reppuni takapenkiltä. Hänen omat kanta-muksensa olivat takakontissa, pieni matkalaukku ja yksi kangaskassi.
— Mennään, Leena sanoi.
En kysellyt enää mitään, kävelin vain Leenan perässä. Pian olimme melko uudelta näyttävän kerrostalon edessä. Yhdeltä parvekkeelta meitä katsoi joku vanha mummo musta kissa sylissään.
Leena kaivoi kangaskassista avainnipun ja avasi ulko-oven. Vaikutti siltä, että paikka oli hänelle entuudestaan tuttu. Seurasin johtajaani kuin ankanpoikanen emoaan. Nousimme portaita pitkin toiseen kerrokseen. Sitten Leena pysähtyi erään oven eteen ja nyökkäsi. Nimikyltissä luki nimi Hakkarainen. Leena avasi oven ja viittasi minua astu-maan sisälle.
— Tämä on minun kaverini Eijan asunto. Opiskelimme yhtä aikaa yliopistossa täällä Jyväskylässä. Eijan pääaineena oli ranskan kieli ja minulla englanti, Leena selitti ja kävi riisumaan ulkovaatteitaan eteisen naulakkoon. Eteisen lattialle oli levitetty sininen kalliin näköinen matto, ja seinällä roikkui iso peili kullanvärisillä hienoilla metallireunuk-silla. Kurkkasin uteliaana asunnon sisälle ja näin massiivisen plyysisohvan ja mustan auringonpaisteessa kiiltelevän pianon. Joku parempaan väkeen kuuluva ihminen tässä asunnossa kai majaili. — No etkö aio ottaa takkia pois ja asettua taloksi? Leena kysyi lievästi hymyillen. — Vai tähänkö eteiseen meinasit jäädä hölmistelemään koko illaksi? hän jatkoi.
Tuhahdin itsekseni ja otin kengät jaloistani. Asetin farkkutakin Leenan ojenta-maan henkariin ja astuin peremmälle. Eteeni avautui tyylikäs olohuone. Huoneessa oli todellakin piano. Hyvin siistiltä ja puhtaalta siellä kaikki vaikutti. Seinät olivat täynnä tauluja ja koriste-esineitä, ja katossa riippui kristallinen suuri valaisin. Lasipöydälle oli laitettu kuohuviinipullo ja hedelmäkori. Tuntui niin kuin olisin tullut johonkin diplomaateil-le varattuun hienoon hotellihuoneeseen.
— Mitäs pidät kultaseni? Leena kysyi.
— Oikein hyvä… Kaikki näyttää upealta.
— Eli kelpaa sinulle?
— Kyllä.
— Voimme lemmiskellä täällä koko viikonlopun. Ihan sunnuntai-iltaan saakka…
— Jaa… No entä se kaverisi?
— Eija on poissa täältä. Asunto on nyt kokonaan meidän käytössämme. Niin olen Eijan kanssa sopinut. Jyväskylässä käydessäni olen täällä usein yötä. Siksi minulla on avaimet tänne.
— Jaha.

Pianon päällä oli kuva pienestä tytöstä. Tyttö oli kuvassa ehkä noin viisivuotias. Tytöllä oli vaaleat hiukset ja siniset silmät. Leena huomasi minun katselevan kuvaa kiinnostunee-na.
— Hän on Sanna. Sanna on Eijan tytär. Hän asuu vakituisesti isänsä luona Helsingissä, mutta käy toki välillä äitinsäkin luona. Sanna ei ole vielä koulussa, Leena valisti.
Kävelin hiljakseen tilavassa olohuoneessa ja katselin joka paikkaan. Koriste-esineistä päätellen asunnon omistaja oli käynyt paljon ulkomailla. Seinillä oli niin strutsin sulkia kuin japanilaisia viuhkojakin, ja kirjahyllyssä oli venäläisiä maatuskanukkeja ja englantilaisia teekuppeja. Tai saattoivathan ne olla jonkun ystävän tai sukulaisen tuomia tuliaisiakin, mene ja tiedä.
— Eija opiskeli myöhemmin vielä musiikin opettajaksi. Siksi täällä on piano, Leena sanoi.
— Vai niin.
— Ja nämä kaikki matkamuistot ovat hänen itsensä hankkimia, jos sitä mietit. Eijakin rakastaa ulkomailla olemista. Käymme usein yhdessä matkoilla. Vuosi sitten olimme Lontoossa viikon.

Kenties olisin käynyt tutkimaan muitakin huoneita, mutta Leena keskeytti aikeeni kaiva-malla mulkkuni esille. En käynyt millään tavalla estelemään häntä, mutta tällä kerralla keppini ei ollut valmiiksi työkunnossa.
— Tätä vartenhan me tänne tulimme… Eikö niin Janne?
Ymähdin myöntävästi. Leena laskeutui kontalleen lattialle ja riisui hellästi alapääni paljaaksi. Kun hän otti munan uudestaan käteensä, se alkoi jo hieman osoittaa heräämisen merkkejä. Seisoin melko lähellä lasipöytää.
Ylsin koskettamaan kuohuviinipulloa ja tunsin sen pinnalla valuvat kosteat kylmät pisarat. Silloin minulla yhtäkkiä välähti, että jonkun kolmannen ihmisen oli pitänyt olla asunnossa hetkeä aikaisemmin, koska eihän kuohariputeli voinut olla muutoin viileä. Kun katsoin pöytää tarkemmin, hedelmäkorin takana oli kolme tyhjää shampanjalasia. Mitä hittoa tämä tarkoitti? Olimmeko asunnossa kahdestaan?
Leena taisi huomata mietteliään ilmeeni, mutta ei antanut minulle edelleenkään mahdollisuutta turhille kysymyksille. Hän riisui minut aseista ottamalla penikseni suu-hunsa. Keppi ei ollut vieläkään kunnon stondiksessa.
— Älä hermoile Janne. Ei sinulle mitään pahaa tehdä, Leena lausui, kun kes-keytti hetkeksi parruni virittelyn. Jotain yritin sanoa, mutta lauseeni katkesi, kun Leena riisui kaikki vaatteet päältään pois ja jatkoi heti perään munan imemistä kuin nirvanaan vaipunut buddhalainen. Ja niinhän siinä jälleen kävi, että olin kohta jo täysillä pelissä mukana. Riuhdoin omat vaatteet yltäni ja heittelin ne sikin sokin lattialle.
Leena vain myhäili ja asettautui valmiiksi kottikärryasentoon karvalankamaton päälle. Hänen tuuhea pensaikkonsa odotti minua mahlaa valuen ja perhosen siivet valmiiksi levällään. Pillu suorastaan käski minua yhtymään.
— Ota minut takaapäin. Nyt heti! Leena komensi, vaikka olisin kyllä tajunnut askelmerkit sanomattakin.

Laskeuduin alaspäin ja suuntasin aseeni tuttuun onkaloon. Pillu imaisi kankeni sisään-sä, ja Leenalta pääsi raukea voihkaisu. Tartuin käsilläni hyllyviin perseposkiin, koska tiesin Leenan tykkäävän, kun puristin pyllyä miltei rystyset valkeina koira-asennossa ollessa. Ahteria puristamalla myös tavallaan varmistin, ettei vittu vain vahingossakaan karannut minulta pois.
Pumppasin voimallisesti, eikä minulla ollut nyt niin suurta pelkoa ennenaikaises-ta laukeamisesta, koska olihan Leena jo ottanut minulta tyhjät pois huoltoaseman käymälässä noin tunti sitten. Sain huoletta rynkyttää oikeastaan niin lujaa kuin vain suinkin jaksoin.
— Nussi minua kunnolla nuori mies! Nussi minulta aivot pellolle! Minun komea poikani… anna opettajatädille kyrpää…
Tietenkin tällaiset komennot nostivat itsetuntoni pilviin ja antoivat minulle lisää maskuliinista voimaa. Katsoin kiinteästi kullini kiihkeää soutamista revassa ja ihailin samalla jännittyneitä käsivarsiani, koska olihan niihin tullut selvää lihasmassaa. Onnek-seni tyylikkäässä kirjahyllyssä oli eräässä kohdassa kookkaat lasiovet, joista saatoin nähdä lihaksikkaan ylävartaloni melkein kuin peilistä. Kuinka kiihottavaa olikaan katsoa itseään nussimassa uhkeaa narttua.
— Anna palaa Janne! Anna tuhmalle Leena-tädille kunnon kyydit! Leena ulvoi, kun pusersin hänen ahteriaan jo aivan täydellä voimalla. Ja minähän annoin Leenalle mitä hän pyysi, vaikka toisaalta hieman pelkäsin, kuuluivatko kiimaisen tamman voihki-miset asunnon seinien läpi. No, kai näissä uusissa kerrostalohuoneistoissa aika hyvä äänieristys oli.
Tunsin tulevani aivan kohta, ja taatusti Leenakin sen käsitti. Vielä muutaman työnnön pumppasin ja sitten sain voimallisen orgasmin.
— … ihanaa kultaseni… ihanaa Janne… anna sperman lentää… kaikki liemet vain sisälle… Älä vain vedä munaa nyt pois. Ei missään nimessä munaa nyt ulos.
Polveni olivat melkein hyytelöä. Irrotin kourani perseposkista ja näin johtajani kypsässä lihassa suoranaisia raatelujälkiä. Kannikat punoittivat kuin hehkuvat hiilet ja muutamista kohdista vuoti verta. Mutta ei se mitään, haavoja oli nuoltu jäljestäpäin ennenkin.
Laskeuduin makuuasentoon lattialle ja huokaisin tyytyväisenä. Olin jälleen osoittanut miehuuteni ja tunsin siitä suurta ylpeyttä. Voiton merkit valuivat naaraan reisiä pitkin. Huh mikä pano!

XVI


Ummistin silmäni ja kuuntelin, kuinka Leena nousi paikaltaan ja hivuttautui lähemmäksi minua. Tunsin, kuinka hän kellahti vierelleni ja painoi lämpimät hinkkinsä rintakehääni vasten. Hän silitteli hiuksiani ja suuteli kevyesti olkapäätäni. Hymyilin tyytyväisenä ja aavistin Leenankin hykertelevän kuin kehräävä kissa lämpöisen leivinuunin päällä, vaikka pidin edelleen silmiäni kiinni. Tiesin, että osasin ottaa naisen ja se toi minulle aivan suunnattomia kiksejä.
— Hyvä poika… oikein hyvä poika olet… Leena soperteli korvaani.
Myhäilevä tyytyväisyyteni kuitenkin katkesi, kun havaitsin jossakin kauempana ylimääräisiä ääniä. Aivan kuin joku olisi liikkunut käytävällä tai jossakin toisessa huo-neessa. Hetken jo epäilin, kuulinko aivan omiani, mutta kun pehmeät tömähtelyt tuntuivat jatkuvan, kohottauduin istualleni. Siinä samassa Leenakin nousi paikaltaan ja peitti silmäni kämmenillään.
— Mitä hittoa, minulta karkasi.
— Sinua odottaa pieni yllätys. Hetki vain, niin saat sen nähdä, Leena lausui ja painautui selkääni vasten koko rintavarustuksellaan. Jo kohta hän kuitenkin otti kädet pois silmiltäni ja hihitteli itsekseen. — No niin Janne… Nyt saat katsoa, Leena sanoi.

En ollut kuvitellut perättömiä. Huoneessa todellakin oli kolmas ihminen. Eikä siinä vielä kaikki: edessäni seisoi kuvankaunis blondinainen aivan ilkosillaan.
Leenasta poiketen tämä nainen oli hentorakenteinen ja siro muodoiltaan, melkein kuin joku mallinukke pienine terhakoine rintoineen ja kapeine peppuineen. Hän oli kuin Leenan vastakohta, se oli ensimmäinen selkeä ajatukseni. Mutta kaunis hän oli, sitä ei käynyt kieltäminen. En hieraissut silmiäni, mutta aika uskomattomaltahan tämä tuntui. Niin kuin olisin ollut unessa, jossa viehättävä enkeli oli yhtäkkiä tipahtanut taivaasta eteeni ilman rihmankiertämääkään.
— Saanen esitellä, tässä on hyvä ystäväni Eija. Mitä pidät hänestä Janne? Leena kysyi ja suuteli samalla niskaani.
— Huh… Kaunis nainen… En nyt osaa muutakaan sanoa, huokaisin.
— Niin minustakin. Eija on varsin viehättävän näköinen. Melkein kuin missi.
Nainen vain hymyili kujeilevasti, eikä tuntunut olevan millänsäkään tilanteen erikoislaatuisuudesta. Aivan kuin se olisi ollut hänelle arkipäiväistä, että alastonta teini-ikäistä poikaa tultiin tervehtimään olohuoneeseen olemalla itsekin nakuna.
— Meidän lienee syytä esitellä itsemme. Minä olen Eija. Hauskaa tutustua, nainen lausui vienolla huolitellun kuuloisella äänellä. Hän ojensi minulle kättään, enkä tajunnut siihen reagoida. Leena tönäisi minua kylkeen ja naurahti: — No tervehdi nyt talon emäntää. Käytöstavat ennen kaikkea…
Olin yhä hölmistynyt, mutta nousin kuitenkin seisomaan ja tartuin käteen, joka tuntui hennolta ja sileältä kuin linnun sulka.
— Terve… Minä olen Janne.
— Minä tiedän sen. Tiedän sinusta jo kaiken olennaisen. Leena on puhunut minulle sinusta todella paljon. Olen hyvin iloinen, kun saan sinut lopultakin tavata.

Eija tuli minua lähemmäksi ja suuteli minua spontaanisti huulille. Vastasin suudelmaan parhaani mukaan. Leena katsoi meitä vierellä ja kävi silittelemään Eijan puolipitkiä vaaleita hiuksia.
— Tässäpä minun yksityisoppilaani nyt sitten on, Leena jutteli.
Minä olin visusti pitänyt suuni kiinni kaikesta minun ja Leenan välillä tapahtu-neesta, mutta Leena ei ollut näköjään toiminut samoin. Eija otti pöydältä valmiiksi avatun kuohuviinipullon ja täytti korkeat lasit. Sitten hän ojensi meille lasit, ensin minulle ja heti perään Leenalle.
— Nyt skoolataan. Uudelle tuttavuudelle, Eija lausui.
Kilistimme laseja ja katselimme toisiamme. Vaikka vierelläni oli kaksi upeaa alastonta naista, Pikku-Janne ei osoittanut elon merkkejä. Kai veitikkani oli edelleen hieman järkyttynyt tästä äkillisestä juonenkäänteestä, eikä ollut vielä päässyt tilanteen tasalle.
— Istahdetaanko sohvalle? Eija ehdotti.
Aivan kuin yhteisestä sopimuksesta naiset ohjasivat minut sohvan keskelle ja istahtivat itse sivuilleni. Olin heidän keskellään kuin joku lemmikkieläin, jonka oli mahdo-tonta karata minnekään.
Olin jo tyhjentänyt kuohuviiniannokseni, mutta Eija kaatoi minulle lisää juotavaa. Ehkä se olikin häneltä oikea veto, koska helmeilevä makeahko neste tuntui poistavan estojani. Naiset rupattelivat keskenään niitä näitä, eikä minua enää jännittänyt ihan niin paljon. Oli selvää, että he olivat yhdessä etukäteen juonineet tämän tilanteen.
— Ole huoletta Janne-kulta. Ei tästä kukaan muu meidän lisäksemme tiedä. Voimme luottaa Eijaan kuin vuoreen. Hän ei tule koskaan laulamaan tätä eteenpäin, Leena puhui ja Eija nyökkäsi vienosti hymyillen.
En sanonut siihen mitään, kuuntelin vain.
— Voimme pitää hauskaa myös kolmestaan. Eija tykkää seksistä yhtä paljon kuin minäkin. Pornolehdet ovat täynnä tarinoita, joissa mies saa olla kahden naisen kanssa yhtä aikaa. Useimmiten se kai jää miehillä pelkäksi fantasiaksi, mutta sinä Janne olet nyt varsinainen onnenpekka. Villit unelmasi voivat nyt toteutua. Saat nauttia kahdesta kypsästä rotunaisesta, Leena jatkoi.

Kun Eija avasi suunsa, minulle tuli nopeasti selväksi, että hän todellakin tiesi ja tunsi minut jo läpikotaisin. Leena oli kertonut hänelle niin kultaisista suihkuista kuin tamponin asettamisestakin. Minun ei tarvinnut kertoa itsestäni oikeastaan yhtään mitään.


XVII


— Minä seurasin salaa, kun panit äsken Leenaa. Se oli aivan uskomattoman kiihottavan näköistä. Olen jo valmiiksi märkänä, Eija virkkoi ja Leena myhäili itsekseen. Sanojensa vakuudeksi Eija tarttui käteeni ja tönäisi minua kevyesti. — Kokeile vaikka. Kokeile, kuinka märkä pilluni on, Eija sanoi.
Suloisen blondin ei tarvinnut vääntää minulle asioita enempää rautalangasta. Olin jo äsken havainnut, että Leenasta poiketen Eija oli parturoinut alapäätänsä. Hänellä oli vain pieni vaalea karvatupsukka klitoriksen yläpuolella.
Nyt pääsin tutkimaan hänen kalujaan tarkemmin. Työnsin sormiani hitaasti pimppiin ja tunsin sieraimissani väkevän suolaisen tuoksahduksen. Etusormi sujahti sisälle kuin öljypulloon ja kohta onkaloon liukui mutkattomasti toinen ja kolmaskin sormi. Nainen oli pieni ja hento, mutta hänen pillunsa tuntui yllättävän suurelta.
— Oih… Ihanaa Janne. Liikuta kättä, Eija huokaisi silmiään ummistaen.
Tein työtä käskettyä ja kohta olin työntänyt emättimeen koko kämmeneni. Aika helposti se sinne loppujen lopuksi upposi, ei nyt ihan kuin kuuma veitsi voikimpaleeseen mutta melkein. Liikutin kättä edestakaisin, ja Eija näytti aidosti nauttivan esileikistä.
— Rohkeasti vain Janne. Ei Eijankaan pillu sinua pure, Leena kiusoitteli vierellä ja työnsi kovettunutta nänniään Eijan suuhun. Eija imaisi Leenan tissiä sen oloisesti, että näitä touhuja he olivat tehneet ennenkin. Sitten he suutelivat ja nuolivat hitaasti toistensa kasvoja.
— Saat kohta nussia minuakin. Pääset kokemaan, millainen reikä synnyttäneellä naisella on, Eija sanoi ja kopeloi puoliksi jäykistyneen kyrpäni käteensä.

Nyt aloin minäkin kunnolla syttyä. Kaluni paisui Eijan hennossa kätösessä, ja oli kiihdyt-tävää katsoa, kuinka nautinnollisesti kypsät naiset suutelivat toisiaan silmieni edessä. Aivan varmasti he olivat harjoittaneet lesboseksiä keskenään jo usein ennenkin. Mitähän kaikkea tässä lemmenpesässä olikaan tapahtunut, kun Leena oli täällä vieraillut entises-sä kotikaupungissa käydessään?
Päätelmäni vain vahvistui, kun Leena kampesi itsensä sellaiseen asentoon, että hänen pillunsa painautui Eijan kasvoja vasten. Merkillisen ketterästi Leena pystyi vääntelemään itseään eri asentoihin, vaikka oli ylipainoinen.
— Nuole minua kultaseni, Leena huokaisi Eijalle.
— Totta kai rakkaani. Mielihyvin, Eija vastasi.
Näkymä oli kuin suoraan pornolehden rasvajutusta. Liikutin kättäni Eijan valu-vassa pillussa, ja uhkea Leena nuoletti itseään Eijalla kuin kuningatar.
Kelpasipa minun tätä näytöstä katsella. Eija lipoi kielellään Leenan litisevää vittua täysin häpeilemättömästi ja kävi kohta painelemaan sormilla Leenan pyllyreikää. Kohta Eijan kieli siirtyi Leenan tuhkaluukulle, eikä siinä näyttänyt olevan mitään kummallista, että hän nuoli ja suuteli ystävänsä persettä.
Pikku-Janne oli kasvanut täyteen työkuntoonsa, ja hetken päästä naisten huomio siirtyikin minuun.
— Haluatko maistaa sitä ensin? Leena kysyi Eijalta niin kuin olisi tyrkyttänyt asiakkaalle ravihevosta koeajolle ennen ostopäätöstä.
— Tietysti haluan… Ilman muuta haluan ensin maistella Jannen suloista jäätelö-tikkua… Eija naurahti.

Minua ei tarvinnut enää opastaa kädestä pitäen. Sohva oli leveä ja miellyttävä loikoilua varten, ja minä olin nuori ja nopea liikkeissäni. Asetuin polvilleni Eijan eteen niin että kankeni oli hänen suunsa edessä kuin tarjottimella. Leena seurasi tätä toimitusta ilmei-sen kiinnostuneena, ja kikkelini aivan hypähteli onnesta.
— Siinä se jäätelötikku nyt on. Anna palaa, Leena kehotti.
Eija kohotti päätään ja otti muitta mutkitta minulta suihin. Aivan yhtä hyvin hän sen osasi tehdä kuin Leenakin. Ensin hän nuoli terskaa hellästi ja sitten kävi imemään parrua rohkeammin. Leena laskeutui alemmaksi ja katsoi tätä tärkeää toimitusta aivan läheltä.
— No niin… Nyt saat maistella nuoren pojan munaa.
Olotilani vain parani, kun Leena kävi puristelemaan kevyesti supistuneita kivespussejani. Mitä pidemmälle leikki eteni, sitä laskelmoidummalta se alkoi tuntua. Leena oli ottanut minulta tyhjät pois jo kahteen otteeseen ja tiesi, etten enää lauennut niin herkästi, vaikka kaluni sykähteli kiimasta. Hän oli valmistellut minut Eijaa varten. Ei tämä touhu voinut olla sattumaa.
— No Janne… Eiköhän sinunkin pitäisi vuorostasi tervehtiä ystäväni Eijan aarteita. Niin kohteliaat herrasmiehet tekevät. Niinhän olen sinua opettanut, Leena lausui.
Kenties olisinkin jäänyt nautiskelemaan Eijan tarjoamasta suuhoidosta ties kuinka pitkäksi ajaksi, ellei Leena olisi puuttunut asioitten etenemiseen. Leena nosti pyllynsä pois Eijan nukkemaisilta kasvoilta ja siirtyi polvilleen sohvan eteen.
— Haluan nähdä lähietäisyydeltä, kun nuolet Eijaa, Leena sanoi.

Ymmärsin yskän ja menin polvilleni Eijan sirojen jalkojen väliin. Leena kutitteli niskavillo-jani ja naureskeli hiljaa. Eija levitti pieniä hentoja jalkojaan niin että näin hänen pimppin-sä aivan läheltä. Koska hänellä ei ollut karvoja kuin pieni tuhero häpykummun yläpääs-sä, vitun huulet ja sisuskumit näkyivät erityisen selvästi.
— Siinä se nyt on… Minun pilluni. Synnyttäneen naisen reikä, Eija lausui vienolla äänellään.
— Millaiselta se näyttää? Leena kysyi ja katsoi minua silmiin pitäen samalla päätään Eijan kapealla reidellä.
— Ihanalta, vastasin.
— Jokaisella naisella on hieman erilainen pillu. Saat nyt vertailla pillujamme keskenään. Kumpi lienee parempi… hih… Leena kiusoitteli.
Painoin päätäni lähemmäksi Eijan pesää, tunsin voimakkaan happaman tuok-sahduksen. Leena levitti Eijan reikää suuremmaksi sormillaan ikään kuin minulle tietä avaten. Hän oli kuin portinvartija, joka vapautti minulle salvat.
— Anna mennä Janne. Maistele minua, Eija kuiskasi.
Nuolaisin ensin hieman häpyhuulia ja työnsin sitten kasvoni riettaasti levällään olevaan reikään. Eijalta pääsi nautinnollinen huokaisu, vaikka en ollut tehnyt vielä tämän enempää. Työnsin kielen emättimeen ja liikuttelin sitä muutaman kerran edestakaisin. Sitten aloin lipoa häpyhuulia pitkittäisillä vedoilla ja etsin sormillani Eijan klitoriksen, joka tuntui kovalta kuin pieneksi nuoltu tikkukaramellin nuppi.
Vaikka Eija oli pieni ja hento, aivan yhtä iso klitoris hänellä oli kuin Leenallakin, ellei peräti hivenen isompikin. Leenan uteliaat ja nälkäiset kasvot olivat koko ajan minus-sa melkein kiinni. Kävin nuolemaan Eijan taikanappulaa, ensin hieman hitaammin ja kohta hieman nopeammin. Se oli kuin pieni kikkeli. Työnsin pari sormea reikään ja rynkytin niitä hellästi eteen ja taakse. Kiihotuin valtavasti, kun havaitsin Eijan olevan menossa hurmoksiin.
— … voi Janne… ihanaa… jatka… jatka… Eija vaikeroi.
Leena painoi päätäni käsillään, eikä antanut minulle pienintäkään mahdollisuut-ta perääntyä. Lirputtelin klitorista yhä kiihkeämmin ja samalla pidin sormipeliä onkalossa. Eija taisi olla jo etukäteen hyvin virittäytynyt, koska vaikutti vahvasti siltä, että hän oli jo melkein orgasmia saamassa.

— Anna palaa meidän uljas poikamme. Nuole Eijalle ihana orkku. Nuole! Leena yllytti.
Painoin parastani, eikä minun tarvinnut kovin kauan enää jatkaa, kun siro blondinainen alkoi täristä ja sykähdellä kasvojani vasten kuin kohtauksen saanut epileptikko. Tunsin ja näin, kuinka edessäni olevasta virtsaputkesta ruiskahteli kirkasta nestettä ja hieman kai pissaakin suuhuni. Eija sananmukaisesti laukesi suuhuni – ja vieläpä näin vähällä työllä.
Kuinka ylpeä olinkaan taas itsestäni. Jo toiselle kypsälle naaraalle olin kyennyt tuottamaan orgasmin!

XVIII


— Well done Janne! Aivan upeasti otit Eijalta suihin, Leena sanoi.
Eijan pienet sievät jalat tärisivät orkun jäljiltä ja Leenan opetuksista tiesin, että pimpin piti saada nyt levätä tovi. Kasvoni olivat aivan tahmeat, enkä olisi ikimaailmassa tahtonut pestä pois näitä liemiä poskiltani. Halusin tuoksua vitulle.
Vähän kerrallaan Eija alkoi kuitenkin toipua ekstaasistaan. Hän haroi hiuksiani käsillään ja hymyili minulle raukeasti pienten nisiensä keskeltä.
— Se tuntui uskomattoman hyvältä… Kiitos Janne.
Olin miestä mielessäni, enkä käynyt teeskentelemään vaatimatonta. Tuntui kuin kaikki maailman naiset olisivat olleet käteni ulottuvilla. Osasin tyydyttää heidän tarpeen-sa, eikä minun tarvinnut heitä yhtään enää arkailla.
— Nyt Eija varmaan myönnät, etten puhunut sinulle puuta heinää? Leena naurahti.
— Et puhunut palturia. Et todellakaan. Olet osannut kouluttaa pojan, Eija lausui.

Kyrpäni oli täydessä seisokissa, ja halusin jo saada oman osani hekumasta. Taputin kalulla pehmeästi Eijan reisiä ja imaisin vuorotellen hänen siroja rintojaan. Nännit kovettuivat hampaitteni välissä. Minun ei tarvinnut tämän enempää vihjailla omista tarpeistani naisille.
— Kai tämä nuori herra on jo ansainnut pukille pääsyn, Leena soperteli Eijan korvaan.
— Eiköhän… Eija naurahti.
Leena tarttui kaluuni ja veti minua hitaasti eteenpäin. Olin edelleen polvillani Eijan edessä ja nytkyttelin keskikohtaani lähemmäksi Eijan sievää pesää Leenan helläs-sä ohjauksessa.
— Nyt saat pillua. Kiität samalla emäntäämme majoituksesta ja ylöspidosta. Anna hänelle kunnolla kullia, Leena sanoi ja siirsi aisani jo aivan lähelle Eijan pimperoa. Oli tuntunut ihanalta, kun Leena oli ohjannut munani omaan pilluunsa, mutta oli vielä kiihottavampaa, kun hän asetteli munani ystävättärensä reikään. Siinä oli jotain hyvin herkkää ja hellyttävää: niin kuin Leena olisi ollut seksivalistusta antava terveydenhoitaja, joka opetti potilaitaan panemaan aivan kädestä pitäen.
— No niin… Nyt Pikku-Janne on oikeassa paikassa, Leena hykerteli ja siirsi kasvonsa jälleen aivan kalujemme vierelle. — Anna mennä vain, Leena sanoi.
Aloin pumpata Eijaa, ja hän ulvoi ja huokaili koko ajan allani. Leena siirsi toisen kätensä kapealle pyllylleni ja lykki vauhtia lisää. Kun muna luiskahti kerran ulos, Leena heti ohjasi sen takaisin sisälle. Kohta Eija jo melkein itki onnesta, sillä Leena alkoi näpelöidä hänen klitoristaan sormilla. Kelpasipa Eijan nyt olla ja nautiskella, kun kyrpä aurasi vaossa ja ystävättären sormet tanssivat polkkaa klitoriksella.
— … oiih… oiih… voi taivas… tekee niin hyvää… Eijalta pääsi.
Leena nousi paikaltaan ja tarttui minua olkapäästä. Kun vain yritin jatkaa jyystä-mistä, Leena keskeytti minut tarttumalla kiveksiini.
— Tiedän paremman idean. Nussi Eijaa tässä lattialla takaapäin niin kuin jokin aika sitten minua.

En tiennyt, mitä Leenalla oli mielessään, mutta tottelin häntä vaistomaisesti. Eijakaan ei käynyt vastustelemaan, vaan meni kuuliaisesti lattialle kontalleen. Leena oli aina enem-män tai vähemmän hallinnut minua, mutta ilmeisesti hän oli ollut johtavassa roolissa myös lesboleikkien aikana.
— No niin Janne. Pane nyt Eijaa takaapäin, Leena käski ja asettautui taas aivan lähietäisyydelle seuraamaan aktia.
Tartuin käsilläni Eijan kapeaan sievään perseeseen ja suuntasin kyrpäni hänen pyrstönä työntyvään pilluunsa. Leena piti päätään kalujen tuntumassa ja katsoi minua suoraan silmiin, kun astuin hänen ystäväänsä kuin sonni lehmää.
— Juuri noin Janne… anna Eijalle nuorta kiimakullia…
Leenalta eivät ideat loppuneet. Kun olin jonkin aikaa rynkyttänyt Eijaa koira-asennossa, Leena meni itse Eijan vierelle kontalleen. Nyt edessäni oli kaksi persettä ja kaksi pimppiä, iso ahteri ja tyttömäinen siro pylly.
— Anna minullekin välillä munaa, Leena pyysi. Toteutin hänen pyyntönsä ja siirsin kaluni posliinipimpistä kyntämään tuttua karvaista revaa. — Voi sinua tuhmelii-nia… Älä nyt täysin opettajatätiäsi unohda. Varo vain, etten tule mustasukkaiseksi, Leena vielä härnäsi.
Pumppasin Leenaa ja hyväilin sormillani Eijan posliinipillua. Tämäkään leikki ei näyttänyt Leenalle kovin kauan riittävän. Tuntui siltä, että hän halusi koko ajan viedä yhteistä nautintoamme yhä pidemmälle.
— Kummalla on parempi reikä? Leena kysyi ja meni makuulleen lattialle.
— Ei niitä voi verrata. Yhtä hyviä ovat kumpikin, vastasin, kun en mitään parem-paakaan arviointia siihen hätään keksinyt.

Leena ei käynyt tivaamaan enempää, vaan kääntyi toisinpäin niin että hänen kasvonsa olivat mulkkuni kohdalla. Aloin jo aavistaa, mitä opettajatädilläni oli mielessään.
— Anna Janne minulle tyyny sohvalta, Leena pyysi.
Ojensin Leenalle tyynyn ja hän asetti sen päänsä alle. Sitten ilman eri kehotusta Eija siirtyi kontalleen Leenan päälle niin että he olivat suloisessa kuusysissä. Varmaan tämänkin jutun he olivat sopineet jo etukäteen.
— Nyt voisit panna Eijaa perseeseen, Leena sanoi. Hän naurahti riettaasti ja tarttui kaluuni makuuasennosta. — Munassasi lienee jo tarpeeksi liukasteita kahdelta naiselta, hän jatkoi.
Ohjasin hepin Eijan peräaukkoon ja merkillisen helposti se sinne sujahtikin sisälle. Koska Leenalla oli tyyny pään alla, hän pystyi melko vaivattomasti nuolemaan niin Eijan kuin minunkin sukupuolielimiä. Kun sahasin kyrpää pakoputkessa, Leena nuoli ensin ystävättärensä sileää piirakkaa ja kävi kohta lipomaan kivespussejani kuu-malla kielellään.
Missä taivaassa olinkaan! Panin Eijaa pyllyyn, ja Leenan samettinen kieli hyväili samaan aikaan pallejani. Katsoin alaspäin huumaantuneena ja näin Leenan hyväilevän sormilla Eijan klitorista. Eikä siinä vielä kaikki: kohta Leena taikoi jostakin sohvan alta surisevan hieromasauvan ja alkoi pumpata sillä Eijan emätintä.
Vikisevää blondinaista pantiin nyt kahteen reikään yhtä aikaa, ja minä sain koko ajan ihanaa kielihoitoa kiveksilleni. Villeimmätkin kosteat fantasiani olivat nyt toteutuneet.
— … uuh… ooh… nussikaa minulta aivot pellolle… oih… Eija sai sanotuksi.
Hoitelimme Eijaa kaikin voimin, annoimme hänelle täysihoitoa olan takaa. Leena kävi suukottelemaan ja imemään Eijan klitorista, ja ikään kuin omaa kliimaksiaan kohot-taakseen Eijakin nuolaisi muutaman kerran Leenan pillua. Kohta Eija kuitenkin meni niin hurmoksiin, että joutui jättämään ystävättären reiän oman onnensa nojaan.
— Tuletko sinä jo kohta? Leena kysyi klitoriksen imuttelun ja sauvan työntelyn lomassa.
— … kyllä… se on ihan lähellä… nyt… nyt minä tulen… ooh.. ooh… Eija ulisi.
Eija kävi jälleen sätkimään minua vasten. Hyvin voimallisen orgasmin hän näytti saavan.
— … uuh… ihanaa…

Puskin Eijan pientä persettä kuin heikkopäinen ja aloin itse olla lähellä vuoren huipulle pääsemistä. Leena huomasi tilani ja otti jälleen ohjat käsiinsä.
— Tule Eija tähän vierelleni makuulle.
Eija totteli nöyrästi johtajaa ja veti kapean pyllynsä pois munani vallasta. Olin hetken neuvoton, mutta jo seuraavana hetkenä tajusin, mikä Leenalla oli mielessään.
— Laukea meidän päällemme, Leena käski.
Siirryin kontalleni kahden kiimaisen nartun väliin. Vaikka kyrpäni oli vieraillut suklaasilmässä, muita mutkitta naiset kävivät nuolemaan minua. Eija imi munan kärkeä ja Leena otti säkit suuhunsa. He lypsivät minua kilpaa, vaikka taatusti tiesivät, ettei minusta nyt voinut kovin paljon spermaa irrota. Kun h-hetki oli käsillä, Eija vetäytyi hivenen taaksepäin ja antoi vähäisten nektarieni ruiskahtaa huulilleen. Jonkin verran haaleaa nestettä pussukoistani vielä tuli, vaikka tämä oli jo kolmas orgasmini saman päivän aikana.
Leena pumppasi minusta kaikki mahdolliset pisarat pellolle niin kuin verta ahnehtiva nälkäinen paarma kuumana kesäpäivänä. Katsoin autuaallisesti hymyillen, kuinka Leena ja Eija nuolivat spermaa toistensa kasvoilta. Enpä olisi aamulla voinut uskoa, millaisia orgioita päivä toikaan tullessaan. Naiset myhäilivät tyytyväisinä, kun kyrpäni alkoi vähän kerrallaan pehmentyä. En halunnut lähteä paikaltani, vaan annoin ensin kalun palautua ihan lepoasentoon.

XIX


Kimppakivojen jälkeen minua kohdeltiin kuin piispaa pappilassa. Naiset saattelivat minut vihreään kylpyammeeseen ja pesivät minut yhdessä kuin pikkupojan. Minulla oli ilmavai-voja, ja välillä minulta pääsi pieruja veden alla. Leena oli niin herttainen ja estoton, että kävi noukkimaan pinnalle pulpahtelevia kaasukuplia suuhunsa, ja kohta Eijakin teki saman tempun. En saanut tästä pierukuplaleikistä varsinaisia seksuaalisia kiksejä, mutta olihan se jotenkin suloisen tuntuista. Että yksin tein ilmavaivoistanikin he huolehtivat.
Kun minut oli pesty juurta jaksain, naiset menivät yhdessä ammeeseen ja kehottivat minua menemään olohuoneeseen kuivattelemaan itseäni. Äidin reppuun laittamalle pyyhkeelle löytyi nyt käyttöä. Istahdin orgioissa myllätylle ja merkatulle sohvalle ja nappasin lasipöydälle asetetusta kulhosta herkullisen näköisen päärynän. Rouskutte-lin hitaasti mehukasta päärynää ja kuuntelin toisella korvalla kylpyhuoneesta kantautuvia ääniä.
Raukean olotilani keskellä mieleeni tuli, miksi minua oli pyydetty siirtymään kylppäristä pois. Oliko naisilla kenties joitakin salaisia juttuja, joita minun ei haluttu kuulevan? Ensin torjuin tämän ajatuksen, mutta kuitenkin se alkoi vaivata minua.
Syötyäni päärynän nousin sohvalta ja hiippailin pyyhe kaulalla kylpyhuoneen oven taakse. Ensin kuulin vain veden loiskuttelua, mutta sitten erotin selvää puhetta. En mahtanut mitään luontaiselle uteliaisuudelleni. Pidätin hengitystäni ja painoin pääni melkein oveen kiinni.
— … jokohan sinulla nyt tärppäsi… Eija kuului sanovan.
— … eihän sitä tiedä… toivottavasti… Leena kuului naurahtavan.
— … eikös sinulla ole nyt otollinen aika...
— … kyllä… nyt on se aika kuukaudesta… maanantainahan sen tiedän, kun teen testin… hih… voihan se onnistuakin… onhan hän nuori ja vahva siittäjä…

Ymmärsin hetkessä, miksi minut oli toimitettu kuuloetäisyydeltä pois. En oikein tiennyt, kuinka minun olisi pitänyt suhtautua Leenan ja Eijan juonitteluihin. Vaikutti epäilyttävästi siltä, että Leena oli lopettanut ehkäisypillerien käyttämisen, vaikka oli kaiken aikaa vakuutellut minulle pitävänsä ehkäisystä huolen.
Jos minulle olisi annettu vähän enemmän aikaa, olisin varmaan alkanut epäröidä mulkkutalkoiden jatkamista ja mahdollisesti olisin jopa viheltänyt pelin poikki ja poistunut paikalta vähin äänin. Toisaalta tajusin, että jos Leena oli raskaaksi tullakseen, se oli vallan hyvin voinut jo tapahtua.
Mietiskelyni kuitenkin katkesivat täysin, kun naiset kuuluivat nousevan ammees-ta pois. En halunnut jäädä vakoilusta kiinni ja hiiviskelin pikaisesti takaisin olohuonee-seen. Kun he saapuivat samaan huoneeseen pillut paljaina, loikoilin sohvalla vaaka-asennossa aivan muina miehinä. Todennäköisesti he eivät olleet huomanneet, että olin heitä salaa kuunnellut.
— Nyt on varmaan jo korkea aika syödä jotain, Eija sanoi.
— No kyllähän tässä kieltämättä alkaa olla nälkä. Ja pitäähän meidän ainakin tämä nuori orhimme ruokkia. Että hän jaksaa pitää meitä tyytyväisinä koko viikonlopun… Sunnuntaiaamuun on vielä paljon aikaa… Leena säesti.

Varmaan Leena tahtoi sanoillaan innostaa minua, mutta totta puhuen en näistä puheista enää varauksettomasti syttynyt. Ajatus isäksi tulemisesta oli vähällä lamaannuttaa minut täysin. En nyt sentään niin varhaiskypsä ollut, että olisin kokenut olevani valmis niin suureen ja peruuttamattomaan ratkaisuun.
Painostavat ajatukseni kuitenkin aina väistyivät jonnekin kaukaisuuteen, kun naiset tyrkyttivät minulle itseään ja johdattelivat minua uusiin kokemuksiin. Kun pääsin kliimaksiin, en erityisemmin muistanut ajatella mahdollisia kohtalokkaita seurauksia. Kai se niin meni, että nuoruus ja hulluus kulkivat käsi kädessä – niin ainakin minun kohdal-lani.
Sain kokea viikonlopun aikana melkeinpä kaikki mahdolliset erotiikan variaatiot, mitä nyt ihmiselle ylipäätään saattoi tulla mieleen. Toteutin nöyrästi kaikki Leenan ja Eijan pyynnöt ja toivomukset ja siirsin morkkisten läpi käymisen suosiolla hamaan tulevaisuu-teen.
Sunnuntaiaamuna heräsin siihen, että kaksi naista antoi minulle yhtä aikaa suuseksiä. Se tuntui tietenkin upealta, mutta jokin ääni kuiskutteli samalla mielen pohjalla, että juhlien aika oli kohta päättymässä. Mutta kun ummistin silmäni ja annoin lastien lentää naisten päälle, olin vain siinä hetkessä.

Leena vei minut muutaman tunnin päästä takaisin kotiin ja maksoi minulle lupauksensa mukaan kohtuullisen palkan viikonlopun ”työavusta”. Hän hyvästeli minut herttaisesti hieman ennen kotipihaan saapumista ja puhui siihen tyyliin, että päivän tai kahden päästä jälleen tapaisimme.
— Nähdään, hän lausui ilman mitään dramatiikkaa.
— Nähdään, vastasin.
Suutelimme ennen kuin nousin autosta. Mutta niin vain kävi, etten sen jälkeen enää saanut Leenaan mitään yhteyttä. Kun kävin rimputtelemassa hänen asuntonsa ovikelloa, kukaan ei tullut avaamaan ovea ja melko pian Leenan nimikin poistui rappu-käytävän asukastaulusta. Oven lukko oli vaihdettu, eikä hallussani oleva vara-avain enää käynyt siihen. Myös Leenan auto ja polkupyörä katosivat tutuksi tulleelta kerrostalon pihalta.
Olin kummastunut ja surullinen. Mitä oikein oli tapahtunut?


XX


En ollut ainoa paikkakuntalainen, joka oli ihmeissään Leenan katoamisesta. Tuli melko nopeasti ilmi, että Leena oli irtisanoutunut työpaikastaan kunnanvirastossa jo syyskuun alussa, mutta tämä asia oli pidetty salassa hänen nimenomaisesta toivomuksestaan. Myös asuntonsa vuokrasopimuksen hän oli kuulemma päättänyt samoina aikoina. Jotkut ohikulkijat olivat nähneet, että eräänä iltana kolme isoa miestä olivat tyhjentäneet Leenan asunnosta kaiken irtaimiston kuorma-autoon nopealla tahdilla ja että Leena oli lähtenyt omalla autollaan kuorma-auton perään kenellekään hyvästejä sanomatta.
Oli selvää, että Leenan katoamistemppu aiheutti pienellä paikkakunnalla melkoi-sen huhumyllyn. Joku tiesi kertoa, että Leena oli tehnyt sihteerin työssään jonkin räikeän virkavirheen, minkä vuoksi hänelle oli näytetty kunnassa ovea. Kun tämä juoru osoittau-tui vääräksi, joku toinen tiesi kertoa aivan varmana tietona, että Leenalla oli ollut tarkoin kätketty alkoholiongelma, josta hän oli alkanut jäädä kiinni työaikana ja että pelkästä häpeästä hän oli karistanut maalaistaajaman pölyt jaloistaan lopullisesti. Monien mielestä Leena oli nostanut kytkintä jonkun muualta löytämänsä miehen takia, ja jopa sellaistakin epäiltiin, että hän oli häipynyt ulkomaille jonkin tekemänsä rikoksen takia.
Hymähtelin itsekseni, kun kuulin näitä huhuja. Leena oli ollut minulle yllätyksel-linen nainen joka suhteessa, mutta en minä mitään tällaista hänestä uskonut. Päällim-mäinen tunteeni oli vain suuri suru, jota olin jäänyt yksin potemaan Leenalta mitään selitystä saamatta. Vasta nyt sen käsitin, että välillämme oli ollut muutakin kuin seksisuh-de.
Olin rakastunut häneen niitten muutamien ihanien kuukausien aikana, jotka olimme saaneet yhdessä viettää. Niin minulle oli tapahtunut, vaikka järkeni oli kuinka sanonut, että suhteemme olisi ollut täysin mahdoton pitkässä juoksussa. Tai ainakaan sitä ei olisi voinut koskaan tehdä julkiseksi.

Elämä oli kuitenkin yllätyksellistä jälleen kerran. Muutamien onnekkaitten yhteensattu-mien seurauksena rinnalleni tipahti uusi suhde kuin lahjana taivaasta. Tällä kerralla kumppani oli minua vain vuoden vanhempi, hän oli eräs yhdeksättä luokkaa käyvä Sirpa. Osuimme kerran sopivasti linja-autoaseman kahvilaan, ja siitäpä seurustelumme käytän-nössä alkoi. Jo kohta aloimme käydä toistemme luona kylässä, kävelimme välitunnilla käsi kädessä ja pussailimme milloin missäkin paikassa.
Sirpa oli suloisen näköinen tyttö ja luonteensakin puolesta mukava ja sopuisa. Hänellä oli ruskeat hiukset ja iloiset kasvot. Hän oli vielä himpun alle 16-vuotias, mutta muotojensa ja mittojensa puolesta hän oli jo täysi nainen.
Aloitimme sänkytouhut melko nopeasti, eikä kummankaan kotona käyty vastuste-lemaan, että vietimme öitä yhdessä. R-kioskin myyjäneiti tosin katseli hieman pitkillä, kun ostin ensimmäisen kerran itselleni kondomeja. Varmaan niin Sirpan kuin minunkin vanhemmat pitivät meitä oikein hyvänä ja kauniina parina. Leenalta saamieni oppien avulla vein Sirpalta mutkattomasti neitsyyden ja hämmästytin häntä monet kerrat rakasta-jan taidoillani.
Joskus Sirpa epäili, olinko harjoitellut aikaisemmin lemmiskelyä jonkun toisen tytön kanssa, mutta osasin vakuutella hänelle, että hän oli ensimmäinen tyttöni. Luon-nonlahjakkuudeksi osasin panomiehen kykyni selittää.
Myös minulla oli omat epäilykseni tapahtumien saaman käänteen suhteen: oliko Sirpa kuitenkaan tulla tupsahtanut syliini aivan sattumalta. Jossakin vaiheessa epäilyni vahvistuivat, kun minulle selvisi, että Leena oli tuntenut Sirpan ja hänen perheensä. Kautta rantain tuli ilmi, että Leena oli useaan otteeseen suositellut minua Sirpalle poikaystäväksi. Että käy jahtaamaan sitä kiharatukkaista komeaa Jannea 8B-luokalta. Itse en paljastanut minun ja Leenan väleistä mitään muuta kuin sen, että olin muutamia kertoja saanut Leenalta englannin yksityisopetusta.
Hyväntahtoisena puhemiehenä Sirpan kotiväki Leenaa piti, enkä käynyt oiko-maan heidän käsityksiään. Kuinka monelta murheelta ihminen välttyikään, kun hän ei tiennyt kaikkea. Mitä silmä ei nähnyt, sitä sydän ei sairastanut. Tämän totuuden opin jo silloin.

Leena ei ollut jättänyt minua pulaan ja onnettomaksi. Hän oli järjestellyt minulle lohtusuh-teen, olin siitä jo melko varma. Asia varmistui lopullisesti, kun sain seuraavan vuoden kesäkuussa Leenalta kirjeen. Hän oli kirjoittanut kirjekuoreen nimeni ja osoitteeni kirjoi-tuskoneella, eivätkä vanhempani kiinnittäneet viralliselta näyttävään kirjeeseen mitään huomiota. Kai he luulivat, että se oli jokin 4H-yhdistykseltä tullut kutsukirje kerhonohjaa-jakoulutukseen tai seurakunnasta tullut tiedotus loppukesän rippikoululeireistä. Tunnis-tin Leenan siistin käsialan jo ensimmäiseltä riviltä.

Rakas Janne. Toivottavasti elämäsi on mallillaan, kun luet tätä kirjettä. Tein tietenkin ilkeän tempun, kun jätin sinut mitään selittämättä ja muutin tuntemattomaan paikkaan.
Minun oli pakko tehdä näin. Olit minun suuri rakkauteni, enkä kestänyt enää sitä tilannetta, että meillä oli salasuhde. Tunteeni sinua kohtaan alkoivat olla niin voimakkaita, että salasuhteen jatkaminen olisi käynyt minulle mahdottomaksi. Ja jos suhteemme olisi paljastunut, olisimme kumpikin olleet suurissa vaikeuksissa. Minä olisin joutunut vastaa-man teoistani lain edessä ja olisin sen jälkeen saanut kantaa lapseen sekaantujan mainetta koko loppuelämäni, ja varmaan sinäkin olisit joutunut äärimmäiseen kiusalliseen ja vaikeaan tilanteeseen, vaikka taatusti olisit alaikäisenä vapautunut kaikista syytteistä.
En voinut tehdä muuta ratkaisua kuin jättää sinut kokonaan. Sinulla on täysi oikeus vihata minua nyt, mutta uskallan silti toivoa, että ainakin jonkin verran ymmärrät minua. Olet oikeasti viisas ja kypsä poika ja kenties tajuatkin, miksi tähän ratkaisuuni päädyin. Ei minulla ollut mitään muuta vaihtoehtoa!
Toivottavasti seurustelet nyt Sirpan kanssa. Pohjustelin tätä asiaa jo viime kesänä. Jo silloin tiesin, etten voinut enää jäädä vierellesi kovin pitkäksi ajaksi. Toivottavasti osasin puhua kaikki jutut niin, että päädyit yhteen Sirpan kanssa. Jos näin on käynyt, toivotan teille onnea kaikesta sydämestäni. Sirpa on kunnon tyttö ja kaiken lisäksi kauniskin. Hänen kanssaan voit olla tasaveroisessa suhteessa aivan avoimesti ja vapaasti.
Toistan vielä, että sinä Janne olit minun suuri rakkauteni. Kunhan olet varttunut täysi-ikäiseksi mieheksi, otan sinuun yhteyttä. Eihän siihen ole toisaalta enää kuin vajaat kolme vuotta. Se aika menee ihmisen elämässä yllättävän nopeasti… Haluaisin vain tietää, mitä sinulle silloin kuuluu. Mutta ymmärrän toki senkin, jos et tahdo minua tavata siinä vaiheessa. Kaikkea hyvää sinulle Janne. Olit upea rakastaja… Muistelen suurella lämmöllä niitä kaikkia ihania iltoja ja öitä, jotka sain kanssasi viettää.

Terveisin,

Leena

P.S. Ja onhan minulla sinulle yksi yllätyskin, jos tapaamme vajaan kolmen vuoden päästä… Mutta eipä siitä nyt sen enempää… Toisaalta varmaan jo arvaat, mitä ajan nyt takaa. Kiihkeä ja intohimoinen suhteemme tuotti aivan pysyvää hedelmää… Palataan asiaan vuonna 1992. En vielä paljasta sinulle nykyistä asuinpaikkaani, äläkä suotta käy etsimään minua etukäteen. Niin hyvin olen jälkeni peittänyt, ettet voi minua löytää.

En järkyttynyt kirjeen loppusanoista. Leena oli järjestänyt minulle tyttöystävän, enkä voinut häntä vihata. Myös minä olin tehnyt hänelle suuren palvelun tekemällä hänestä äidin.
Mitä enemmän asiaa pureskelin mielessäni, sitä enemmän myhäilin itsekseni. Leenan seurassa olin oppinut taitavaksi rakastajaksi ja lisäksi olin myös todistanut itselleni, että olin lisääntymiskykyinen mies. Jatkoin seurustelua Sirpan kanssa, ja koulukin sujui mukavasti aika lailla omalla painollaan. Nostelin edelleen puntteja, tienasin taskurahaa nurmikoita leikkaamalla ja mainoslehtiä jakamalla ja olin pidetty kundi kaveripiirissäni.
Piilotin Leenalta saadun kirjeen varmaan paikkaan ja lueskelin sitä silloin tällöin. Yhdeksännen luokan alkaessa kävin laskemaan päiviä kahdeksanteentoista syntymä-päivääni.