Katseesi pelokkuudessa
On jotain koskettavaa
Jotain sellaista
Joka ei kuitenkaan
Kerro
Vaan enemmänkin kysyy
Miksi ja minkätähden
Enhän minä sinulle
Pahaa tahtonut
Olin vain mielessäni
Oikeassa
Siinä
Kun
Ajoin
Sinut
Luotani
Pois
Enkä minä tiennyt
Niistä hylätyistä vuosista
Joita sinä olit elänyt
Kahdestaan pienen veljesi kanssa
Ilman isääsi
Pelkojaan peittelevän
Äidin kanssa
Katseesi
Niin
Kysyy
Ja
Minä
Olen
Vain
Hiljaa
