Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Runot Arkirunoja
QR-Code dieser Seite

Arkirunoja

UIMAHALLISSA

Se on aina viikon kohokohta
se kun menen pojan kanssa uimahalliin.
Ukko pääsee miesten saunaan
heittää löylyä kuin isot äijät
käy täyttämässä sankon kuin
aikamiehet
rupattelee eläkeläissetien kanssa.

Pukuhuoneessa juodaan limpparit
avataan karkkiaski
aina niitä puuhapetenamuja.
Nämä ovat niitä elämän parhaita hetkiä
niin minä ajattelen ääneen
poika toistaa sen kuin papukaija.
Ehkä hän sen muistaa joskus parinkymmenen
vuoden päästä –
muistaa ja ymmärtää.

VAKIOKESKUSTELU

Rakastatko sinä minua?
No, olenhan minä sinuun tottunut ja oppinut
sinua sietämään.
Rakastatko sinä minua?
No, kyllähän minä sinusta välitän ja kai
tykkäänkin.
Niin mutta rakastatko sinä minua?
No, kai minä omalla tavallani.
Rakastatko,
rakastatko,
rakastatko?
No, onhan se jo kerran papin edessä sanottu,
mitä tuota enää toistamaan.

Vaimo vain hymyilee itsekseen
kyllä hän kuitenkin tietää vastauksen
että minä ainakin vähän
tai ehkä aika paljonkin.
Heikkona hetkenäni jopa lausun sen ääneen.

TÄSSÄ IÄSSÄ

Liian iso sotku siinä olisi hoidettavana
monta sydänsurua edessä
jos tässä niin kuin vielä erottaisiin.
Siinä on jo kylliksi syytä pysyä yhdessä
kun ei jaksa enää erota
tässä iässä.

ITSESTÄÄNSELVYYS

Onko se muka loukkaavaa ja mielen
kylmyyttä
se kun toista alkaa pitää täytenä
itsestäänselvyytenä.
Sehän on vain suuri luottamuksen
osoitus
että hänen olemassaoloonsa luotan,
vaikka mitä muutoin tapahtuisi.

KAPINALLINEN

Aamulla ennen töihin lähtöä
hän toi minulle puhtaan silitetyn
kauluspaidan
käski heittämään likaisen paidan
pyykkikoriin.

Kovan taistelun jälkeen toteutin hänen
vaatimuksensa
mutta kun hän katsoi toiseen suuntaan, kaivoin
sen hielle haisevan paidan esille
laitoin hienon paidan vaivihkaa
vaatekaappiin ja sen kahvin- ja
ruuantahraisen takaisin ylleni.

Sitten livahdin salamana autoa käynnistämään
niin kuin suurempikin konna.
Enkös ollutkin kova jätkä
uskalsin uhmata vaimon käskyä vastaan.

ONNELLISET

Jonakin vapaana lauantaipäivänä koko koti
hiljenee
poika rakentelee junarataansa
keskittyneenä ja totisena
sitten piirtelee
raapustaa numeroita ja venäjän
sanoja paperille.
Vaimo maalaa taulua
hyräilee vanhaa laulua
välillä hörppää kahvia
antautuu täysillä uuteen luomukseensa.
Minä työstän ruutupaperivihkoon novellia
kynä sauhuten
munia ajatuksissani raapien.

Kuinka onnellisia olemmekaan
jokaisella on oma intohimon kohteensa.
Lohi uunissa miltei palaa piloille;
niin täysillä antaudumme harrasteisiimme.

JOULUVIERAS

Tuli vieras
monen kuukauden tauon jälkeen
ja vielä ihan jouluksi
vietti kanssamme vuoden
vaihtumisenkin.
Pelattiin perinteisiä lautapelejä
syötiin hyvin
käytiin kirkossa
pitkillä kävelyillä.
Pitkästä aikaa
kaikki näytti olevan hänellä kunnossa
ne tulevaisuuden suuntaviivatkin.

Loppiaisen jälkeen
tulivat kertomaan uutisen
jouluvieraamme
oli muuttunut enkeliksi.

MYYTTI

Rakas ihminen
poistui keskuudestamme
kirjoitin muistokirjoituksen
sydänverellä tietenkin.
Tarjosin tunnettuun sanomalehteen
eivät huolineet
vainajan pitäisi olla maakunnallisesti
laajasti tunnettu henkilö
ei siis voida julkaista
ottivat vain osaa ja toivottelivat
jaksamista.

Tyrkytin tekstiä muihinkin lehtiin
vastaus oli aina suurin piirtein sama.
Nyt se on sitten käytännössäkin nähty
ja koettu:
arvojärjestyksessä olemme vielä
kuoltuammekin.
Tasa-arvo –
pelkkä myytti vain.

LÄHEISEN MENTYÄ

Läheisen mentyä
maailma vain jatkaa menoaan
niin kuin mitään ikävää ei olisi
tapahtunutkaan.
Ne hyvinäkin pidetyt ystävät
kummallisesti vain katoavat jonnekin
pakollisten muodollisuuksien jälkeen.
Eihän kukaan terve ihminen
tahdo sotkeutua mihinkään ikävään
juttuun
kun on ne omat työkiireet ja elatuksen
murheet
ulkomaanmatkat
ja muut harrasteet
yhtä yksilöä ei kauan muisteta.

Mutta jos nyt rehellisiä ollaan, sellainen
kai sitä on ollut usein itsekin.

PÄÄSIÄINEN

Pääsiäisenä vanhempi poika kävi kylässä
kun syömään olimme menossa, pikku-ukko
aloitti sen vakiotemppuilunsa
pukeutumisen kanssa.

Kokeilin vanhaa kikkaa
jos et tottele, soitan poliisille
se vie sinut vankilaan, jos et nyt usko minua.
Isoveli kai muisti menneet ajat
oli heti juonessa mukana
kaivoi kännykän esille uhkaukseksi.
Se keino tepsi:
pieni äijä pukeutui alta aikayksikön.
Vähänkös olimme ovelia
me vanhemmat ukot.

KALARETKI

Kävin pojan kanssa ongella
muutamia ahvenia saatiin
yksi oikein isokin
särkiä myös.
Mummo pyöritteli ahvenet suolassa ja
jauhossa
paistoi voissa pannulla.

Varmaan iso elämys
se oli kaupunkilaispojalle
eikä maksanut kuin
onkilaitteen verran.
Kissakin sai osansa:
särjet ja perkeet.

ADVENTTIPÄIVÄ

Ensimmäisenä adventtipäivänä
pieni mies herää ennen meitä
jotta pääsee avaamaan toisen
luukun joulukalenterista
avaa sitten äidinkin kalenterin
kantaa suklaanapin
hänelle sänkyyn.

Elämän onni
kiireetön aamu
maahan satanut paksu lumipeite.
Aina sitä pitää yhtä paljon ihastella
keittiön ikkunasta
kun pimeä syksy kääntyy joulun
odotukseksi
vähän lapsi kai olen vieläkin
ja tunteellinen.

SATOI ENSI LUMEN

Satoi ensi lumen
sitä mentiin ihastelemaan Karhulaan asti
ensin käytiin hautausmaalla
pyhiinvaellusreitillä
sitten vain käveltiin.

Selvitin pojalle, että tuossa vesitornin juurella
sinun isoveljesikin aikoinaan leikki
siinä sienipuistossa
veli sinulla vielä on.
Ukko teki maahan enkelin
makasi lumessa
heilutteli käsiään ja jalkojaan.

Näkeekö sisko nyt taivaassa tämän toisen
enkelin?
Kyllä näkee
tietenkin näkee
niin vakuuttelimme.
Mitä muutakaan siihen olisi voinut sanoa?

RANKAISU

Se kaikki alkoi muutaman listan
kiinnittämisestä.
Minä tietenkin
vänkäsin vastaan
siirsin aina vain tuonnemmaksi
ja emäntä vain jankutti ja jankutti
vinkui ja vinkui
kuukaudesta toiseen.

Lopulta poltin päreeni
totaalisesti hermostuin
karjuin kuin jalopeura
uhkailin ties mitä.
Menetin ääneni pariksi päiväksi;
kai se sitten oli Herran rankaisu minulle.

SOVINTO

Kunnon riidan jälkeen
kovan henkien taiston jälkeen
silloin se tuntuu aina paremmalta
varsinkin, jos vielä mykkäkouluakin
on pidetty muutama päivä.

Kymmenen vuotta nuoremmaksi mieheksi
silloin aina muutun
kun se hetki koittaa.
Niin mikäkö?
No iltateen juominen tietenkin.

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 1 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
4.0  (1)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Arkirunoja 2019-06-01 21:30:35 boxo
Arvosana 
 
4.0
boxo Arvostellut: boxo    June 01, 2019
Top 10 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Siis en kyllä miellä näitä runoiksi ollenkaan, pikemminkin pieniksi tarinoiksi, ajatelmiksi. Mutta ovat kyllä aika hyviä.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS