Haavanlehti

Päällimmäisenä jää mieleen haikea tunnelma. Yksilö, joka ei ole aivan kasvanut täyteen potentiaaliinsa, ei ole löytänyt omaa minuuttaan, on hämillään tässä ajassa, pienenä ihmisten keskellä.

Runon sanavalinnat toisaalta tukevat tekstin tunnelmaa ja ajatusta. Toisaalta runo on lyhyt ja täsmällinen muoto, siinä voisi yrittää löytää tuoreita ilmaisuvoimaisia sanoja. Esimerkiksi "lehti myrskyn vietämänä" ja "tähtipöly" ovat paljon käytettyjä ilmaisuja. Niiden tilalle voisi hakea tuoreempaa vaihtoehtoa.

Runon muotokieli kertoo ihmisen kutistuvasta merkityksellisyydestä, kun ilmaisu muuttuu rivi riviltä suppeammaksi ja lyhyemmäksi.

Runo säväyttää tunnelmallaan ei niinkään ilmaisuvoimaisuudella.

Minun on tosi vaikea arvostella runoja, mutta tähän en voi olla kommentoimatta kun meillä on runon kanssa samat nimet :) Löydän tästä runosta kyllä itseni, ja varmasti moni muukin voi samaistua. Joskus on vaikeaa löytää sitä, kuka itse on, ja mitkä ovat vain muiden mielipiteitä iskostuneena omiin ajatuksiin. Välillä sitä on tosi hukassa niin itsensä kuin muidenkin kanssa. Suurin osa meistä haluaa kuitenkin vain tulla rakastetuksi. Näin minä tätä runoa tulkitsin :)