Yönpimeys kahlitsee,
se kietoutuu ympärilleni.
Se kuiskii
houkuttelevia sanoja
korviini,
sanoja jotka
koko kehoani värisyttävät.
Niin paksu,
läpipääsemätön
on kuolemanusva,
se kätkee
minut sisäänsä.
Kylmyys jäätää
selkäpiitäni,
kuin jäätyisi
joka kohta vartalossani.
Olen avuton,
niin yksin
ja eksyksissä.
Tulisi jo toivo
valopilkkua tuomaan!
Tulisi rakkaus
jään pois sulattamaan,
tulisi Jumala
sydämeeni asumaan.
Odotan, sitä kaikkea odotan
tapahtuvaksi.
