Arvostelut käyttäjältä Lorenzia

Aivan mielettömän upea runo. Kaunis ja rytmiltään sellainen keveä ja hyvin eteenpäin rullaava. Runosta näkee, että elämä on kolhinut kovastikin ja siksi runo koskettaa eniten niitä, joita on myös kolhittu.

Kiitos. Oli ilo löytää tämä helmi.

Ihan mukava tarina, mutta nämä sinun novellit toistavat hieman itseään aihepiiriltään. Nimet ja jotkin henkilöiden taustoihin liittyvät yksityiskohdat muuttuvat, mutta taustajuoni on hyvin samankaltainen. Yllätä lukijat ja kokeile jotain ihan muuta kuin tähän asti :)

Juonessa on mukava idea, mutta lukijaa kannattaisi ehkä pitää hieman pidempään jännityksessä romanssin suhteen. Opettaja on kuitenkin auktoriteettiasemassa oppilaaseen nähden, joten hänen henkilökohtaista kamppailuaan olisi mukava seurata päähenkilön silmin. Opettajalla luulisi olevan aika kova kynnys rueta suhteeseen oppilaan kanssa, koska siitä voi aiheutua rikosoikeudellisia seuraamuksia tai vähintään työpaikan menetys. Ihastuminen tulee myös hieman puskista, jos henkilöiden ensimmäinen ja ainoa kohtaaminen on ovensuussa kompurointi :)

Tarinasta jotenkin puuttuu päähenkilön omat tunteet. Ja tarina etenee hieman epäloogisesti useammassakin kohtaa. Vaikka pisteet annankin rankan aiheen esiin nostamisesta, niin se on toteutettu liian tunteettomasti. Päähenkilö kohtalaisen tunteettomasti ja kylmästi toteaa tulleensa seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, vaikka todellisuudessa se on oman ihmisyyden särkevä kokemus. Sen takia kovin suuri empatia tuon vääryyden suorittanutta poikaa kohtaa tuntuu epärealistiselta. Etenkin se, että uhri ottaisi oman raiskaajansa syliin ja lohduttaisi. Tarinassa myös toistuu sana nailonhaalari turhan monta kertaa. Riittää, että viitataan pelkällä haalari- sanalla, kun alussa on kerrottu päähenkilön pitävän sitä aina päällään.

Oikein mukava teksti, vanhainkodissa keikkailleelle kuvailu tuo muistiin erinomaisesti siellä vallinneet näyt ja hajut. Kirjoitat hyvin, teksti on helppolukuista. Kuten kerroit, tämä on osa pitemmästä tekstistä, joten juonellista antia tässä ei tullut. Mutta se tosiaan johtuu siitä, että tämä ei ollut kokonainen teksti. Jäin kiinnostuneena miettimään, millaisia juonellisia asioita tekstilläsi olisi tarjota.

Tykkäsin kovasti runosta. Hyvin samojen mietteiden kanssa menty viime viikot, kun elämä tarjoilee aika karvaita eväitä vaihteeksi.

Ihan kiva runo, mutta siitä tulee tunne että ajatus jotenkin hapuilee eikä löydä ns selkeälle uralle. Se hieman häiritsee, vaikka runossa on varmasti hyvä idea. Näkökulma vaan kaipaa ehkä terävöitystä.

Sinällään juonessa on kiva idea, mutta nyt se ei oikein pääse oikeuksiinsa. Teksti on siihen liian lyhyt sekä lauseet on lyhyitä ja töksähteleviä. Ymmärrän, mitä olet sillä hakenut, mutta teksti vaatii muuta ympärille, jotta lyhyet lauseet tietyissä väleissä toimisi.

Paikoittain teksti on hyvin oivaltavaa ja sisältää ovelia sanavalintoja. Kielioppivirheitä ei tule vastaan, joten teksti on siinäkin mielessä helppolukuista.

Hieman arveluttamaan jää herra Minkkisen kova halu ja kiinnostus toistella sitä, kuinka hänen vaimoaan on pantu ihan videolle asti. Siitä tulee mieleen, että onko se hänelle jonkin sortin kiihottava elementti, joka sitten tähän loppuratkaisuun tuo ihan uuden tvistin, kun Minkkinen haluaa lähteä päähenkilön kanssa risteilylle.
Jos tämä ei ollut tarkoitus, niin vaimon naimisen hekumointia voi olla paikallaan hieman vähentää.

Tarinassa on ihan kiva idea, mutta toteutus tökkii.
Teksti on luettelomainen. Ja myös itseäni häiritsee Suomen historian tuntemuksen puute, kun heti tarinan alussa painotetaan, että tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun. Maailmansota jää täysin mainitsematta ja muitakin epäloogisuuksia on siihen aikauteen nähden. Samoin lopussa on hieman erikoista, että päähenkilö kokee elämänsä täydelliseksi, vaikka oma mies on kuollut ja itse on halvaantunut. Nämä asiat voi kuitenkin antaa anteeksi, jos kyseessä on nuori kirjoittaja. Hyvää tekstissä on se, että siinä on hyvin vähän kielioppivirheitä. Eli siltä osin on kirjoittaminen hyvin hallussa. Kun kokemusta tulee lisää, tekstin sisältökin muuttuu syväluotaavammaksi.