Review Detail

Joo tosiaan vaikea sanoa oikeen mitään tarinan temmosta näin lyhyestä pätkästä.
Olen samaa mieltä Pohjavesikalan kanssa siitä että vihollisten viiriarmeijaa kannattaisi kuvailla enemmän.. jotenkin vaikka että onko ratsujoukkoja missä kohtaa, ja
jalkaväkeä jousineen kuinka paljon...jotain tuollaista mistä saa paremman kuvan tuosta armeijasta.. Kuvaile surutta tuollaisia asioita, sillä niillä saa pituutta ja elävyyttä tarinaan. Äläkä tyydy vain ilmaisuun " Brane näki"..kuvaile kuinka hän" seisoi levottomana mäellä, ja siristi silmiään katsoessaan viiriarmeijan muuttavan nummen keltaiseksi..jne..jne...nämä on meille amatööreille vaikeita juttuja, kun tarina elää mielessä ja alkaa liikaa kiirehtimään tarinaa sinne loppuun. sitten huomaa lopussa että sivuja onkin tullut vaivaiset sata, eli liian vähän..kun noilla maisemien ja tapahtumien pienillä kuvailuilla olisi saanut paljon lisää.
Nimistä en oikein osaa sanoa..siinä on ihan hyviäkin, mutta hiukan välillä tulee väkisin mieleen taru sormusten herrasta..Yritin muistaa että tämähän ei ollut tarinan alku, vaan jostain myöhemmästä. Eli jos olis lukenut tarinan alusta asti niin
luultavasti nuo nimet olis olleet tuttuja jo,,tässä vaan sekoitti lukijaa nuo monet monet paikkojen ym nimet joita ei tuntenut.
Eipä hassumpi muuten, mutta tosi vaikea ,tai siis mahdoton eläytyä tarinaan keskeltä, kun ei tiedä henkilöiden tai tapahtumien taustoja.