 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Voisiko tarina sijoittaa Suomeen? Henkilöihin on vaikea päästä sisään, koska tarina on selvästi suomalainen, mutta siinä ei ole mitään Suomeen liittyvää?
Lukukokemus paranisi, jos kirjoittaja kiinnittäisi huomiota kielioppiin. Puhekieliset ilmaisut "kuula kalloon" tms. käyvät kyllä dialogissa, mutta kertoja, joka ei ole minä-muodossa, ei pysty sellaista sujuvasti käyttämään.
Pilkut selvästi väärissä paikoissa, väärät sanat (mm. viimeisessä lauseessa "kuka", vaikka pitäisi olla "joka") ja kankeahko kerronta vaikeuttavat lukemista. Tarinassa on silti sydän, juoni, jonka saa toimimaan kerrontaa ja yksityiskohtia hiomalla.
