 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Samaa mieltä Lorenzian kanssa.
Hieno kielikuvilla kuorrutettu kertomus.
Kuurouden toiston lisäksi, omaan silmääni osui: "Ja kun aamuaurinko jälleen itkee verta punaisen väreissä..." Verestä kun tulee heti ajatus punaisesta, niin miksi sitä toistamaan? Riittäisikö "Ja kun aamuaurinko jälleen itkee verta" tai "Ja kun aamuaurinko jälleen nousee punaisen väreissä" tms? Pidin myös tekstin asettelusta! :)
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Olet kyllä aivan oikeassa sanoessasi kuurouden toistosta. Loppua useampaan otteeseen lueskellessani alkoi jopa ärsyttää, kuinka monta kertaa se tulee ilmi. Jatkossa on oltava tarkempi, kumma, kun sen vasta nyt huomasin.
Hyvänen aika, oikeassa olet myös tuon veren suhteen ! En tiedä miksen tajunnut tuota itse, haha :D hoksottimet kai vinksallaan tai jotakin...
Olisi ehkä pitänyt kirjoittaa asia hieman yksityiskohtaisemmin, vaikka: "Ja kun aamuaurinko jälleen itkee verta kaikissa punaisen väreissä..."
Tai mikä jottei jos laittaisi hieman iloisempia värejä sekaan: "Ja kun aamuaurinko jälleen itkee verta sateenkaaren väreissä..."
Kiva, kun ilmeisesti pidit noista kielikuvista ja asettelusta !
Ja kiitos myös suuresti, kun avasit silmäni noiden pikkuvikojen suhteen ! :)