 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Runo on hyvin jäsennetty ajatus, mutta valitettavasti minusta runon kuvat eivät ole onnistuneita. Sekuntien kaikuminen tapeteista, ruudun pimeä valo, katulampun kyyneleet tai suljettu ovi joka on auki: mitä ne ovat? Hengitys, joka maistuu iholla tuo minulle mieleen valkosipulinhajuisen hengityksen ja Kismet suklaapatukan. Minulle ei synny tunnelmaa osuvasta, välittömästi tuttuuden ja oivalluksen herättämästä tuoreesta kuvasta, vaan tekemällä tehdyistä lauseista.
Runokuvat ovat usein hyvin konkreettisia eikä niitä ole runossa kovin paljon. Joka asiasta ei kannata yrittää keksiä jotakin erikoista, vaan pysytellä muutamissa asioissa, jotka ilmaistaan yksinkertaisesti ja konkreettisesti. Vertauskuvallisuus (ovi on hyvin kulunut vertauskuva, samoin kyynel) on tyylikeino, jossa on melko vaikea onnistua, konkreettisista kuvista on helpompi aloittaa. Yksi pelkistetty kuva voi muodostaa runon, jos ainekset ovat hyvät.
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
