Sain tietää, että alkuperäistä versiota ei voi muokata, kun se on kerran postattu, joten teinpä sitten näin. Tässä korjattu versio ja kiitos kommenteista! Auttoi erittäin paljon. Jatkoa mietin ja kirjoittelen pikkuisen kerrallaan. Julkaisussa kestää vielä hetki, joten kärsivällisyyttä. :)
1.4.2013
Prologi:
Se päivä oli kesä. Istuin puiston keinussa ja katselin taivasta. Se oli kauniin sininen ja jotenkin haikea. Suljin hetkeksi silmäni ja kuuntelin hiljaisuutta. Järvenpäässä on harvoja paikkoja, jossa olisi täysin hiljaista, joten tästä hetkestä piti ottaa kaikki irti. Yhtäkkinen tuulenpuuska siveli kasvojani ja raotin silmiäni hieman. Huomasin, että puiston keskelle oli ilmestynyt poika. Hän oli sulkenut silmänsä ja kohottanut kasvonsa kohti taivasta. Päätin lähteä, sillä rauhani oli rikkoutunut, mutta jokin pojassa kuitenkin kiinnitti huomioni. Ehkä se oli tuulessa liehuva ruskea tukka, tai sitten hymy joka oli kauniin seesteinen. Ehkä hänen vaatteensa tai hänestä tulviva rento olemus. En ollut koskaan nähnyt häntä aiemmin, ja Järvenpää on kyllä suhteellisen pieni kaupunki. Sitten hän avasi silmänsä. Yhtä siniset kuin yläpuolella oleva kesätaivas, ja niin kauniit, että unohdin hengittää hetkeksi. Poika käänsi katseensa minuun ja punastuin, kun tajusin, että olin tuijottanut häntä jo pitkän aikaa. Hän hymyili minulle ja sitten lähti kävelemään pois. Jäin tuijottamaan hänen jälkeensä. Näin tapasin ensimmäistä kertaa tämän kummallisen, hiljaisen ja taivaansinisilmäisen pojan.
