Santalan pihamaalla ränsistynyt villiviini oli käärmeen lailla kuristanut kaiken kauniin
vanha puukeinu seisoi kelottuneena kaiken kasvuston sylissä
sorakäytävät pursusivat voikukkia
niitä vaari oli vihannut
kammarinseinustan köynnösruusu laonneena taakkansa alle
kukat levinneenä kaikkialle
aivan kuin verilammikko
perennapenkissä syviä tyhjiä kuoppia
joku oli ehtinyt ensin
