Linnunlaulu vaienneena kuiskaukseksi
Lehmänkellot kalisivat vaimeasti
oli niin rauhallista
keskikesän sydämessä
savuntuoksu ahomaan yllä
kaikkialla leijaili unelias usva
niityllä ilakoivat seittisiipiset perhoset
heinäsirkka soitteli haikeasti viuluaan aikansa pitimiksi
Sontakuoriainen oli laittautunut iltaa varten
pirskaus partavettä ja komeampana kuin koskaan
se asteli salskeasti kilpi kiillotettuna pellonreunamalla
pysähtyen punastelevan leppäpirkon luokse
kumarsi ja pokkasi mitä kohteliaimmin
saanko luvan neitosen valssiin viedä
leppäpirkko oli suostuvainen niiaten kainosti
leppäpirkon mustapilkullinen punainen mekko hulmusi kesäyössä
mikäs oli tanssiessa komean körilään käsivarsilla
oli juhannusilta
