Korkokengät ja huulipunaa,
valkoinen jakku, katsot palkkalistaa.
Sininen taivas ja kukkaniitty
mielessä pyörii,
en minä ole jäänyt jumiin.
Sinulla on rahaa,
maine ja valtaa.
Kuka sitä luontoa kaipaa?
Et sinä ainakaan.
Vai sittenkin?
Jospa heittäisit työpaperit helvettiin,
vaihteeksi tarttuisit ojennettuun käteen,
etkä piiloutuisi avaimelta onneen?
Elämä on tässä ja nyt.
Se on toimiston ulkopuolella.
Ei huonossa sisäilmassa.
Tule!
Tanssitaan, heittäydy elämään.
Hymyile!
Juostaan ja täysillä mennään.
