Sokea seikkailu Hot

Mulle tämä jää vähän etäiseksi. Mielen sisällä liikutaan ja sinne eksyy helposti. Omakin helmasynti on käyttää liikaa abstraktia kieltä ja tässä on vähän sitä samaa vikaa. Jos konkreettisin runokuva on 'säie' ja 'näkymätön loistaa' niin kovin vähän on sellaista mistä oikeasti tarttua kiinni tai mikä sitoisi johonkin.

Minulle varsin itsensä auki selittävä runo. Hyvin samaistuttava sisällöllisesti, mutta sisältää myös kaunista kielenkäyttöä. Ehkä alku ei ole niin ehjä kuin toivoisin sen olevan, mutta silti minulle tämä nitoutuu toimivaksi kokonaisuudeksi. Minulle henkilökohtaisesti otsikointi usein on tärkeä asia, pyrinkin käyttämään otsikoita jotka avautuvat tekstin myötä. Aina se ei onnistu, tai teksti on muodoltaan sellainen jonka otsikko sitten tulee repäistyksi itse tarinasta.

Tätä kommentoin aivan yleisesti, sillä minusta sinun tyylisissä tekteissä otsikoinnin merkitys korostuu ja siihen kiinnittäisin jatkossa huomiota erityisesti. Kiitos kun annoit tekstisi luettavaksi.

Tässä ajatus jäi etäiseksi ja epäselväksi enkä tavoittanut jutun tarkoitusta. En tajunnut. Mistä runo puhuu, mitä runossa tapahtuu?
En tiedä, mitä tämä on. Voisitko antaa enemmän tietoa runossa, mistä on kyse vai onko tarkoituksena jättää epävarma ja viipyilevä kylmyys...