Vieraskirjan sivu Hot

Runo minun mieleeni.

Väkivallan kuulen minäkin. Toivottavasti tämä on sivu vieraan kirjasta, iskuista mustana vain järven selkä. Kaksi ensimmäistä maalaa kuvaa, siellä häiritsee vain yksi T-kirjain jonka paikalle vaihtaisin äLlän, paikassa jossa pihakeinu narisee, katseen voi naulita järveen.. Pidin viimeisestä eniten, tosin karsisin itse- ja taivaista- sanat, ne tekevät siitä hieman paatoksellisen ellei sen ole tarkoitus olla sitä siis.. Jotenkin näin veteen piirretyn kalkkiviivan jolla on murtomaasukset jalassaan. Vai onko hukkunut toivo, vai löytynyt?

Kaksi ekaa säkeistöä on mielestäni tosi hyviä, viimeinen on omaan makuuni hieman korkealentoinen. En saa kiinni, mihin se liittyy tai mitä sillä yritetään sanoa.

Kahdesta ensimmäisestä säkeistöstä tulee mieleen kokemus perhe- tai parisuhdeväkivallasta. Voi toki olla täysin väärä tulkinta.

Kaunis runo joka tapauksessa.