Olin työläinen elämäni ensimmäisellä matkalla
Kesällä eksyin joka niityllä ja kedolla
Ilman mesilastia aina palasin ja mukanani vain omaa painoani kannoin
Sitä muut työläiset vieroksuivat, vaikka parhaani yritin ja kaikkeni annoin
Yksi kerrallaan he kaikki minusta juoruilivat ja turhaksi sanoivat
vaikka satoja kilometrejä kuljin, ahkerasti etsin ja pölytin.
Loppukesä viimein saapui ja tuli aika levittää houkuttelumerkkejä
Kuningatar tuoksustani kiinnostui, mutta tunnistaessaan minut sammui paritteluhalut
Yritin korttani kekoon kantaa, mutta turhaan
Pian jo pesästäni pois lensin seuduille tuiki tuntemattomille
Löysin syksyn mesiläheteille, muut kukat mukanani pölytin, koska se oli ainut mitä osasin
