Minä istuin. Istuin ja katselin.
Katselin naisia ja miehiä. Katselin lemmikkejä ja lapsia.
Puita ja taivasta. Maata ja autoja.
Harmaita ajatuksia
pölyisiä toiveita.
Kunpa se tekisi niin, jotta..
Ehkä se on parempi että..
Tutun kulku-uran kuluttamista samaan päivään
joka päivä.
Nyt on liian kiire koska..
Teen sen sitten myöhemmin, ehkä..
Seurasin seinien nousemista
pysyvän nykytilanteen rakentamista.
Hoidan vain tämän oman asiani sitten..
En minä tätä uutta halua, se..
Hidasta tajuamista
nopeaa väistöä.
Nuorihan minä, vielä..
Oma oli syynsä kun..
Väistämätöntä äkkipysähdystä
ajatusten taukoamista.
Ja hiljaisuus..
Ja hiljaisuus.
