 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moi Kati Rinne!
Kirjoittamaasi tekstiä on erittäin mukava lukea, ja erityisesti dialogi on helppolukuista ja uskottavaa!
Muista välttää sanomasta sitä mitä ei ole pakko sanoa. Esimerkiksi kun kerrot että henkilöt olivat ilmeisesti nukahtaneet sohvalle. Sillä jos sohvalta herätään, on siihen varmasti myös nukahdettu :)
Sama kuin keittiössä oli kuin olikin aamupalaa, niin jos täti sen joka aamu tekee, niin sanomattakin on selvää että aamupala oli siellä.
Silmät nauraen! Kaunis ilmaus :)
Mielestäni hieman pitkität laatikkokohtausta tarpeettomasti, ja kerrot sellaista jota lukijan ei tarvitse tietää. Miehet eivät viipyneet pitkään, laitoin kaikki vaatteet kaappiin, ja tavarat lipastoon, mutta noin viisi laatikkoa jäi vielä.
En koe noita kuvailuja kovinkaan oleellisina tarinan etenemisen suhteen, ja luin kohdan monta kertaa, enkä löytänyt sitä punaista lankaa, johon kohtaus liittyi.
Loit hienosti tilanteen, jossa kerroit Theresin hevospelosta. Se oli hyvä veto! Ja jäi harmittamaan että jätit tarinan kesken. Eli sen miten Therese selvisi tilanteesta. Sitä jäin kaipaamaan.
Tarina muuttuu mielenkiintoiseksi!
Hyvä!
