Review Detail

"Kaavullisista kaikkein pisin, ylipappi itse, sytytti lähes matemaattisella tarkkuudella löyhkäävän suitsukkeen toisensa jälkeen lattian symbolin jokaiseen kulmaan."

Millainen on matemaattisella tarkkuudella löyhkäävä suitsuke?

"Keräsin voimani ja astuin peremmälle kynttilöiden valaisemaan kellariin. Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi hajanaisessa ringissä lattialle polvistuneisiin hahmoihin. Hupullisiin kaapuihin kietoutuneita anonyymejä valmiina illan veriurheiluun, sitä he totisesti olivat. Lattiaa ringin sisällä koristi muinainen kuvio, joka oli vuosituhansien saatossa tullut tutuksi monissa eri yhteyksissä. Auringon, sielunvaelluksen ja kenties kuuluisimpana äärimmäisen pahuuden ja tuhon symboli kiilsi himmeässä valossa aavemaisesti. Asetuin rinkiin muiden seuraksi totellen tarkoin minua saattaneen Isä Luciferin tahtoa. Tämä ilta tulisi herättämään lukemattoman määrän kysymyksiä tiedonjanoisen mieleni pohjilla.
"

Tämä kaava on nähty aikaisemminkin:

Kellari - huppupäiset palvojat - muinainen symboli - aavemainen tunnelma - rituaali - verta.

Tekstissä oli kohtia joista pidin paljon:

"Narkissoksen metamorfoosin"
"dissonoivaa laulua. "
"Olin kuin Vergiliuksen kanssa helvetin läpi matkaava Dante,"
"ZANG! JS......

.....Jumalauta!"



Kohtia, joista en pitänyt:

"huudahti yli-innokas nuori korpraali jonka olisi pitänyt jo kauan sitten hankkiutua eroon noloista amisviiksistään"

"Viekäähän, kurkkusalaatit, hänet karanteeniin muiden seuraksi."

"virkkoi laiskanpulskea lääkäri lakonisesti."

"NATO:sta piti joidenkin mukaan olla hyötyä tälle maalle"

"virkkoi taas lääkäri haukotellen."

Henkilökohtaisesti en voi sietää kirjoituksessa muka-rempseää otetta ja hahmojen väkisin viisastelua. Ihmiset eivät normaalielämässä puhu niin tai jos puhuu, niin ne saa nakkikiskan jonossa kuonoon. Tyyli tuntuu heti teennäiseltä. Siihen on oikeus ainoastaan "nevahööd susta" BB Nikolla.

Teksti itsessään oli pääosin sujuvaa, mikä jo itsessään on puoli voittoa - mutta sisältö ei tällä kertaa napannut, aihe on nähty niin monta kertaa, liikaa dramaattisia ilmaisuja.

Sitten oli yksittäisiä oivaltavia lauseita, jotain extraa rivien välissä - jotain josta tuli sellaista väreilyä, että sisältöä miettimällä voisi tulla todella hyvääkin ja oivaltavaa kirjoitusta jonain päivänä. Sellaista, joka erottuu massasta, ja johon kaikki ei pysty. Tuli tunne, että tarvitset jonkinverran aikaa kypsyä kirjoittajana ja muutamia kovia sanoja ruoskimaan eteenpäin, palautetta, joka läpsii irti kliseistä.

Minulla on sellainen periaate, että en koskaan katso yhtään elokuvaa, jossa on Tom Cruise, Matt Damon ja George Clooney. En myös lue tai katso mitään, missä on ylipappi, demoni ja rituaali ellei kyseessä ole Supernatural. Jos poikkean tästä, joudun aina pettymään.

Mieti miten kliseitä voi käyttää niin, että se koukuttaa lukijaa.