 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Mukavaa "arskamaista" vanhan ajan maalaismeininkiä taas. Välillä vähän hankala lukea tuota murretta, mutta hyvä että sellaistakin tulee toisinaan vastaan! Rikastaa näitä novelleja, ja koko suomalaista kulttuuria, kun tällaisen kielen ei anneta painua kokonaan unohduksiin. Ja hyvä että Poku saatiin lopulta takaisin.
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Tuosta murteen käytöstä repliikeissä: Sen verran murteenomaista kieliasua pyrin käyttämään että paikallisväestön puheenparsi tuolisi kohdattua murretasolla. varsinaiseen murreasuun en pyrkinyt koska se olisi tehnyt lukemisesta vähintään omituista. sen verran murresanoja mukaan jotta puhe ei vaikuttaisi kirjakieleltä. Sitähän se ei tuolla alueella ole.
Tosin en myöskään pyrkinyt saattamaan esiin kilelasuun liittyvää verbaliikkaa koska mielestäni se sotkisi tarinaan ielikuvia joiden mukana olo sekottaisi entistä enemmän.
Otetaan esimerkki: kaverukset kohtaavat ja toinen havaitsee kaverin hieman lihoneen viimenäkemältä. Tähän ei tietenkään sovi maininta " ootko sinä tainnu lihoa". Paikalliseen kieliasuun sopivampi tapa ilmaista asia on: " Katohan vaan. Oot sitten viimenäkemän siirtänyt navan paikkaa eteenpäin."
Mutta joo. Poku pysyi tilalla ja luvassa oli nuoren varsan hankinta Pokun oppiin ja seuraksi.