Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Fantasia Aya (Luku 2)
QR-Code dieser Seite

Aya (Luku 2) Hot

Aviendan saavuttaessa kahdennentoista ikävuotensa Kalla ja hänen perheensä muut jäsenet tekivät päätöksensä. Lasta ei hankalan ja pitkän nimen takia sanottu enää Aviendaksi, vaan tätä alettiin kutsua Ayaksi, joka merkitsi haltioiden ikivanhalla muinaiskielellä kuuntelijaa. Ja niin nuoresta haltiasta tuli Aya, luonnon kuuntelija.
Aya viihtyi mielellään omissa oloissaan, mikä huolestutti erityisesti Kara Kéliaa, sillä hänen mielestään pikkusiskon olisi kuulunut leikkiä muitten ikäistensä haltialasten kanssa. Mutta tyttö oli kuten äitinsä; luonnon ymmärtäjänä hän viihtyi enimmäkseen yksinään luonnon keskellä sen eläville ja olevaisille puhellen. Tällä ei ollut siis muita ystäviä. Mutta eihän Aya ystäviä kaivannut. Hän kuunteli vain luontoa ja sen sanomaa, ei muuta.

Sillä välin uusien maankiertäjien suuri, värikäs ja pääosin vain ihmisistä koostuva joukko vaelsi Calean kaupungin läpi ja maantietä pitkin. Tähän sekalaiseen seurueeseen kuului pääosin kaukaa Valerian itäiseltä saarimaalta saapuneita henkilöitä, joilla kaikilla oli auringon kullanruskeaksi paahtama hipiä, sysimustat hiukset ja tummat silmät (pääosin ruskeat).
Siciliana Avrijorna, 12-vuotias pieni orporaukka istui hevosvaunuissa ainoiden eloonjääneiden lähisukulaistensa, serkkujensa Sibylle ja Theodora Avrijornan kanssa. Hän oli aivan yhtä orpo kuin tämäkin, vaikka toisinaan maankiertäjäjoukkoon kuuluvat naiset huolehtivatkin hänestä samalla tavoin kuin muistakin orvoista lapsista. Tyttö ei ollut koskaan tuntenut vanhempiaan, sillä nämä olivat kuolleet heti hänen syntyessään kuten Sibyllen ja Theodorankin. Hän oli kohtalostaan aivan yhtä tietämätön kuin kaksi itseään vanhempaa serkkuaan, mutta tiesi, että hänen elämänsä kulkisi ikuisesti maankiertäjien ja omien maalaisten ja muutamien tuttujen kanssa.
Vaikeaselkoisten ja pitkien nimiensä vuoksi maankiertäjäjoukon ihmiset kutsuivat toisiaan aina lempinimillä, jollaisen Sibylle, Theodora ja Sicilianakin olivat saaneet. Sibylleä kutsuttiin Sibiksi ja Theodoraa Oraksi. Sicilianalla itsellään ei ollut varsinaista kutsumanimeä, sillä monet kutsuivat häntä joko Sissyksi, Sisiksi tai peräti Sysiksi yönmustien hiusten, tumman hipiän ja suurten, mustien silmien tähden. Yleisesti hän oli kuitenkin Sysi omasta mielestään, vaikka vain Sib eli Sibylle kutsui häntä sillä nimellä (harvoin hänkin).
Sysi tunsi heräävänsä äkkiä säpsähtäen, kun tunsi jonkun riuhtovan itseään hereille. "Sissy, Sissy, herää! Herää!" hän kuuli jonkun huutavan ja tunnisti riuhtojan ja huutajan heti Oraksi. "Mitä nyt? Enkö saa edes hetkeä nukkua rauhassa, kun sinä tai Sib tulette aina keskeyttämään uneni!" tyttö kivahti, mutta avasi kuitenkin vastahakoisesti silmänsä. Samassa oli Sibkin siinä. "Niitty! Me olemme tulleet Kirotulle Niitylle, sille tarunomaiselle, jossa käytiin 1400-luvulla ihmisten ja haltioiden välillä suuri taistelu Vérda Fjórnin ja Zemlja Kuvajaisen aikaan!" hän huusi haltioissaan, "katso nyt, Sis!"
Sysi katsoi serkkunsa osoittamaan suuntaan ja näki tosiaan, että he olivat viimein koko joukon tavoin pysähtyneet suuren niityn reunaan, jonka edustalla tököttävä kyltti ilmoitti paikan nimen. Hän haukkoi henkeään hämmästyksestä. Sib ja Ora olivat puhuneet totta. He olivat saapuneet
Kirotun Niityn reunaan.

Ylläpidon palaute

 
Aya (Luku 2) 2015-08-22 18:21:52 Alapo80
Arvosana 
 
3.0
Alapo80 Arvostellut: Alapo80    August 22, 2015
#1 Arvostelija  -   Kaikki arvostelut

Moikka Loviisa V!

Kivasti jatkat tarinaa, mutta kun nämä ovat niin lyhyitä pätkiä, niin jos jhaluaa tarkistaa jotain aikaisemmasta, niin se on hankalaa, sillä täytyy kopioida palaute, käydä edellisessä osiossa, tulla takaisin ja liittää aiemmin kirjoitettu palaute. Turhauttavaa. Nämä kaikki osiot voisi olla samassa nipussa.

Mihin se edellisen kappaleen kuuntelu hävisi? Mitä hän kuunteli ja miksi? Se oli kiinnostava juttu, mutta katosi jonnekin. Mitä se luonto sanoi? Miksi Aya jaksoi sitä kuunnella?

Älä käytä sulkeita kaunokirjallisessa kerronnassa! Kuinka monessa kustannetussa kaunokirjallisessa proosateoksessa olet nähnyt sulkeet? Niin...en minäkään. Käytä pilkkuja.

Puhut serkuista ja seuraava lause alkaa Hän. Kumpaa serkkua tarkoitat?

Hyvä, mutta liian lyhyt, sillä vaihdat näin lyhyessä osassa henkilöitä ja alkuperäisestä juonesta uuteen. Hankala seurata ja päättyy liian aikaisin.

Kirjoitat hyvin. Harmi että lukemisen nautinto kärsii huonosta postauksesta.

Kiitos!

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
 

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 3 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
3.2  (3)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Aya (Luku 2) 2015-08-22 09:58:32 Ritva
Arvosana 
 
3.0
Ritva Arvostellut: Ritva    August 22, 2015
Top 100 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Samaa mieltä pekan kanssa, voisit jättää pois tuon nimen muuntelun. Kuvaile sen tilalle vaikka Ayaa kuuntelemassa ja kommunikoimassa luonnon kanssa. Tarinasi nimihän on Aya, eikö? Samoin noiden maankiertäjien nimien selittely on turhaa. Kutsu heitä lempinimillä, kunnes tulee luonteva tilanne kerto oikeat nimet. Huomaa silti, että oikeita nimiä ei ehkä tarvita.
Jätä pois sulut! Jos haluat niiden sisällä olevat lisäykset tarinaasi, kirjoita ne siihen.
Muuten juttu edistyy kivasti ja tuo Kirotttu Niitty imee heti lukijan seuraavaan osioon.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Aya (Luku 2) 2015-08-18 18:15:51 Liz
Arvosana 
 
4.5
Liz Arvostellut: Liz    August 18, 2015
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut
Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Aya (Luku 2) 2015-08-17 17:26:04 peka
Arvosana 
 
2.0
peka Arvostellut: peka    August 17, 2015
Top 10 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Moi.
Minusta tama nimen muuttaminen ja sen selittely vaikuttaa turhalta. Ihan kuin kirjoittaja olisi itse väsynyt keksimäänsä nimeen. Ja lukijana odottelen jo, että tarina tästä jo alkaisi.

"Hän oli kohtalostaan aivan yhtä tietämätön kuin kaksi itseään vanhempaa serkkuaan, mutta tiesi, että hänen elämänsä kulkisi ikuisesti maankiertäjien ja omien maalaisten ja muutamien tuttujen kanssa."

Tietämätön mutta tiesi kumminkin. Eihän tämä ajatuksena välttämättä väärä ole mutta näin kirjoitettuna kuulostaa kummalta.

Kohtaus missä kulkurit saapuvat Kirotun niityn reunaan saa Sysin haukkomaan henkeään hämmästyksestä. En tiedä mikä siinä peltomaisemassa sai hänet niin hämmästymään, mutta kuulostaa vähän ylimitoitetulta reaktiolta. Olen joskus käynyt vanhoilla taistelukentillä paikan päällä hiippailemassa. Ei ne niin kummoisilta tänä päivänä näytä.

Kiitos tekstistä.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS