 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka wilshirist!
Kaksi ensimmäistä säettä luovat kauniin mielikuvan mijööstä ja ympäristöstä! Niissä on hyvä tunnelma ja mystinen sanoma!
Tuo kolmas säe on puolestaan jollain tavoin irralline. Ainakaan minä en pysty yhdistämään sitä kunnolla runon kokonaisuuteen. Perustelen hieman lisää. Runoilet aluksi tässä ja nyt. Missä ollaan nyt, mitä tapahtuu nyt ja miltä näyttää nyt. Sitten tuleekin jotain, mikä on tapahtunut. Lisäksi tuo jo tapahtunut jättää auringonkokoisen läjän kysymyksiä. Minne katosit? Miksi katosit? Mikä aiheutti halkeaman ja räjähdyksen? Miksi kotitalo on unohtunut ja poltettu?
Viimeinen säe on taas alun linjan mukainen, ja sekin tosin herättää kysymyksen, että miksi olet edelleen räjähdysherkkänä ja mikä sen aiheuttaa? Ja miksi ylipäätään alunalkaen on oltu räjähdysherkkänä?
Yhtä kaikki! Herätit ajatuksia! Kiitos siitä!
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
kiitos kommentistasi.
Kolmannen säkeen oli tarkoitus vähän valaista nykyhetken taustoja. Kertoja on kertomishetkellä tavallaan välitilassa. Menneeseen ei ole paluuta, koska kotitalo on symbolisesti poltettu. Tulevaisuus on epävarma. Nykyhetki on kaikki, mitä kertojalla on. Hän on ollut tarpeeksi vahva jättääkseen menneisyytensä taakse mutta pelkää silti tulevaa ja on siksi räjähdysherkkä.
Olisiko sinulla vinkkejä, millä tavalla olisin voinut tuoda tätä runossani paremmin esille?