 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Tuuli!
Tässäkin, kuten muissakin runoissasi, on sisältö selkeä.
Tuo "Taistelen elämäni kallioseinällä..." säe muuttuu omituisesti.
Seon ensin minä-muotoinen, mutta muutat sen sitten passiiviksi. Miksi näin?
Miksi se ei ole pidän kiinni pysyäkseni hengissä?
Aloitat jotkin säkeet isolla kirjaimella ja toiset pienellä. Onko tälle joku tarkoitus, vai onko kyse huolimattomuusvirheestä? Muista lukea mitä olet kirjoittanut.
Tuota pelon maku säettä en oikein kyennyt liittämään muuten ehjään teemaan. Se tuntui jotenkin irralliselta, sillä miten pelko liittyy haluun nähdä kaiken? Innostus olisi ehkä sopinut paremmin.
Kiitos!
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Olen maistanut adrenaliinin maun, kun pelästyn niin maistan sen aina.
Ja se, että olen pudonnut usein niin pelkään pudota uudelleen.
tätsit.
Sääli,etten osaa muokata näitä jälkeenpäin.
Tietäähän sen mitä hosumalla tulee. Multa syntyy näitä kirjoituksia noin yksi tunnissa.
Voihan se olla, että yksi tuhannesta on hyvä. :-)
-Tee