 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Tykkäsin myös, pitkälti samaa mieltä kuin Arska. Sinänsä hyvin perinteisen sadun kaltainen, mutta omaperäisellä tavalla kerrottu. Mukana oli myös hyvää huumoria, joka sai välillä melkein nauramaan ääneen.
Pieninä juttuina, niin aikamuodot vaihteli välillä, ja kaikki kolme kyläilevää ruhtinasta sanovat tämän:
"-Hyvää iltaa, rakkaani. En ehkä tunne minua vielä, mutta tulet kyllä vielä tuntemaan."
En pitäisi kaiketikin olla et.
Mutta siis, mukava vähän absurdi satu. :)
