Arvostelut käyttäjältä Naispaholainen

Lämmin ja kuvaava runo

Huolitellen ja hioen tästä saisi tarinan. Aineksia on. Mutta nyt tässä yhdistyvät huumori ja hivenen tieteeseen vivahtava aines toisiaan tukemattomasti. Lukijalle jää höttö vaikutelma.
Voisiko tätä kirjoittaa uudestaan, hieman vakavammin mutta silti nykytarinan huumoria unohtamatta?

Sujuvaa kieltä ja nasevaa kerrontaa, joka tarttuu lukijaan. Muita maailmoja kuvaileva kirjoittaja lankeaa usein mutkikkaaseen ilmaisuun ja niin omituisiin hahmoihin, että lukija jää armotta ulkopuoliseksi. Toki tällainenkin tarina toimii mutta tämä kertomus on virkistävän erilainen erilaisuuden kuvaus.

Oivaltavaa, kirjoitan, ja hienosti säkeisiin tuotua tunnelmaa. Proosakirjoituksesta poikkeava isojen ja pienten kirjaiten käyttö säväyttää runoa mukavasti.

Runo on sisällökäs ja oivaltava - teini-ikäinenkö sen on kirjoittanut, ajattelin. Mutta teinithän ne elämää kokevat mitä värikkäimmin - ja ehkä juuri niin kaksijakoisesti, kuin runo tunnelmaansa kuljettaa.

Sinulla on varmasti uudehkoja tai uusiakin runoja - missä ne?

Niin, näinkin voi runon kirjoittaa, huomasin. Lukiessani jäin ymmälleni: omintakeinen sanajärjestys, joka vihjaa runoon mutta loppu- ja alkusoinnut puuttuvat. Luin sisältöä ja oivalsin: runohan tämä on. Aluksi lukijalle leijaili kepeää tähtipölyä, sitten tuli tunteiden romahdus, ja niskaan satoi avaruuskiviä. Huuma ja pettymys ... niistähän runoissa usein riudutaan.