 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Lil Sparrow!
Kivasti kirjoitettua saagaa! :D
Pari häiritsevää juttua:
"Suuret, värikkäät siivet ja pikkuruinen ruumis – mikä muukaan se voisi olla?". Keneltä kysyt? Ja kuka kysyy?
"...”sittiäisen”...". Miksi lainausmerkit? Miksi ei sittiäistä muistuttava? Eli kaunokirjallisessa kuvailussa en ole useinkaan törmännyt lainausmerkkeihin. Mielestäni Sinun tulee kyetä kuvailemaan tapahtumat niin, että lukija ei joudu miettimään, minkälainen mahtaakaan olla "sittiäinen".
Kyseenalaistan myös nuo ajatusviivat. Mikä mahtaakaan olla niiden kantava ajatus?
Kirjoitat:
"Puhtaasti jalossa tarkoituksessa kettu alkoi vaania itsekseen hyräilevää olentoa. Hän kyyristyi matalan sammaleisen kiven taakse.".
Tästä pari juttua. Puhut ketusta "hän", mutta näin sadunomaisessa se ei kuitenkaan haittaa. Aloitat tuossa sivulauseella, joka mielestäni hieman häiritsee. Ja katsoin ensin, että tuo hän viittaisi itsekseen hyräilevään olentoon.
Ajatukseni:
"Kettu kyyristi matalan sammaleisen kiven taa vaanimaan itsekseen hyräilevää olentoa, puhtaasti jalosaa tarkoituksessa tietenkin.".
Kokonaisuutena tämä on lämminhenkinen ja erittäin miellyttävä tarina! Juoni vetää mukaansa tiiviisti, ja osaat luoda odottavaa jännitystä!
Hyvää työtä!
Kiitos!
