Review Detail

Moikka illuusia!

Älä selittele aluksi niin paljoa! :D Lukija kyllä saa selville, mitä saakaan selville ilman, että kerrot Jaakon kohtalon selviämisestä. Lisäksi lukija kyllä huomaa, että tämä pätkä on pidempi. Jos toivot jotain erikoista palautetta, niin kirjoita siitä tekstin loppuun, sillä monet lukevat siksi, että tykkäävät lukea ja tykkäävät hyvistä tarinoista. Palaute, vaikka onkin tämän sivuston tarkoitus, tulee sellaisena, kun lukija haluaa sen kirjoittaa. Nyt tuosta saa sellaisen kuvan, että lukiessani minun tulee miettiä juuri tätä tai tätä. Entä jos en halua? Kun luen, haluan keskittyä lukemiseen.

Hyvin jatkuu! Synkkä miljöö ja tunnelma. Ankee, synkkää ja ahdistavaa! Hyvä!

Hieman häiritsi, että jos Matti todella oli rakastunut, hän ei edes yrittänyt päästä tapaamaan Siniä, ei edes Jaakon hirttämisen tai putkassa vierailun jälkeen.

Vältä täytesanoja.
"Hän palasi taas muistoihinsa,...".
Ajatukseni:
"Hän palasi muistoihinsa,...".
Sama asiaa tässä.
"Haavoja sitoessaan hän mietti olikohan Jaakkoon iskenyt Kalma.".
Tämä aloittaa kappaleen, eikä silloin voi ensimmäinen henkilö olla hän.

"Niin yllättäen, että kaikille tuli kiire aloittaa valmistelut, vaikka ensilumi sulikin nopeasti pois.".
Miksi tämä virke? Tuossa olisi riittänyt, että kerrot valmisteluista. Onko väliä, suliko ensilumi pois vai ei? Minun mielestäni se oli yhdentekevää.

"...oli muutamalla askeleella Jaakon luona ja väänsi veitsen hänen kädestään.".
Älä käytä häntä sanaa silloin, kun kerrot jollekin toiselle tehtävän jotain. Siinä on ristiriita. Ajatukseni:
"...oli muutamalla askeleella Jaakon luona ja väänsi veitsen tämän kädestä.".
Tuo häntä liittyy puhujaan. Annan esimerkin.
"- No se saatana kuuli, Matti katsoi miestä, joka tuli häntä kohti.".
Ja jos tähän lisää Sinun tavallasi lisää, niin lopputulos on seuraava:
"- No se saatana kuuli, Matti katsoi miestä, joka tuli häntä kohti. Mies löi häntä, mutta Matti väisti ja löi häntä takaisin.".
Eli mieti tarkasti ilmaisu, jotta ei tule sekaannuksia. Vältä muutenkin käyttämästä hän, häneen, häntä jne sanoja. Ne on helppo korvata tai hitusen lausetta muuttamalla jättää kokonaan pois.

Turhan kirjoittamisesta.
"Hän suorastaan repi Jaakon ylös varmaan tarpeettoman rajulla liikkeellä.".
"...varmaan tarpeettoman...". Sinä olet kertoja ja tiedät. Ei ole mitään varmaan. Liike voi olla raju, mutta älä lisäile tuollaisia kankeuksia sinne. Selkeää ja yksinkertaista tekstiä.

Vielä hän - sanaan liittyen otin koko kappaleen.
"Sidottuaan Jaakon ranteet hän tajusi yhtäkkiä miten paljon tärisi. Kaikki se iskeytyi hänen tajuntaansa yhtä aikaa. Jäätävä kylmyys. Se, että hän seisoi siinä ilman paitaa talvella ja saisi varmaan kuolemantaudin, eikä se välttämättä olisi paha asia, ja Jaakko tärisi vielä pahemmin, hänen huulensa olivat siniset - hänellä ei herra nähköön ollut edes palttoota, hän oli paljain jaloin vain polvihousut jalassaan ja hänen paitansa oli märkä verestä – kaikki se, sekavana ahdistavana möykkynä, yhtäaikaisina sirpaleisina ajatuksina - päällimmäisenä tunne, ettei hän voinut hengittää, hänen keuhkojaan poltti, niin kuin silloin, kun hän oli meinannut hukkua, eikä hän todellakaan tiennyt, mitä tehdä.".
Tuolla on kaksi kertaa Jaakko, ja miljoona hän - sanan eri variaatiota.
Annan vaihtoehdon.
"Sidottuaan Jaakon ranteet Matti tajusi, miten paljon tärisi. Kaikki iskeytyi tajuntaan yhtä aikaa. Jäätävä kylmyys ja se, että hän seisoi siinä ilman paitaa ja saisi varmaan kuolemantaudin. Jaakko tärisi pahemmin. Hänen huulensa olivat siniset, ei edes palttoota, paljain jaloin vain polvihousut jalassaan ja paita märkänä verestä. Matti seisoi sekavana, ahdistavana möykkynä, yhtäaikaisina sirpaleisina ajatuksina ja päällimmäisenä tunne, ettei voi hengittää. Keuhkoja poltti, niin kuin silloin, kun hän oli lähes hukkunut. Matti ei tiennyt mitä tehdä.".

"...oli kidutettu julmasti ennen kuolemaansa.".
"...oli kidutettu julmasti ennen surmaamista.".

Nuo ihmisten tavat, yrtit ja suojaloitsut, ovat mahtavia! :D

Tuo epäusko, jonka Matti kokee Jaakon tekemää surmaa kohtaan, ei tunnu todelliselta. Olet pohjustanut kaiken tuota hetkeä varten, mutta sitten luot siitä Matille epäuskottavan. Matti on ollut paikalla kaikkina aikoina. Nähnyt Jaakon oksentamassa ja naama turvoksissa sekä muuttuvan lopulta. Miksi epäusko? Ei hyvä. Liikaa dramaattista pohdintaa ja epäuskoista miettimistä.

Jännittävä loppu! Äkkiä mietittynä tulee mieleen, että Sini on ottanut oman henkensä, sillä on rakastanut Jaakkoa, mutta avoimia juttuja on, vaikkakin henkilöt alkavat loppua kesken.

Odotin jännityksellä väkivaltaa, mutta minun silmiini sitä oli melko miedosti. Olisi saanut olla enemmänkin tappelua, uhoa, verta, hikeä ja hevosia :D

Juhon tappaja oli selvä juttu, mutta mielestäni liikaa pitkitit tätä Matin epäuskolla ja jaarittelulla siitä, kuinka Jaakko on moista saattanut.

Kiitos!