Arvostelut käyttäjältä TarraLeguaani

Tämä antoi todella paljon ajattelemisen aihetta! Tätä ei voi lukea nopeasti, vaan se pitää lukea muutaman kerran, pysähdellä välillä ja mietiskellä. Aika hieno, sanoisin.

Tämä kuuluu minustakin Runot-osioon. Täällä se saa tiukemman arvostelun, koska täällä sinun on kiinnitettävä huomiota sanajärjestyksiin yms. Jästipää nostikin hyvin esille korjattavia asioita. Minusta novellipuolella tässä tarvisi olla juoni. Runona tämä olisi hyvä.

En pidä tarinan irrallisuudesta. Osana jotain suurempaa, se olisi hyvä. Tässä on jotain sellaista, mitä kuka tahansa ei kykenisi kirjoittamaan.

Lätsää tosiaan toistetaan liikaa. Outoja kysymysmerkkejä on eksynyt sinne tänne ja oikeinkirjoitus kaipaa joissakin kohtia tarkastusta. Kaipasin enemmän kuvailuja tunnelman luomiseksi. Onnistuit melkein siinä, että näin mitä ympärillä tapahtui ja miltä ilmassa tuntui. Juoni oli osittain hieman naivistinen, mutta pidin lopusta. Pidin siitä, että Lätsä päätti olla kertomatta mitä ihan pian tapahtuu ja meni parturiin.

- "Nice going dud" -> Dud on mm. räjähtämätön ammus/miina eli suutari. Tähän kuuluu varmaankin sana 'dude', eli Nice going, dude.
- "vaaleanruskeathiuksensa" -> vaaleanruskeat hiuksensa
- "Hän katsastaa minua" -> katsahtaa? Autoja katsastetaan.
- "ja vastaan mutisten "Ville Suovaara."" -> ja vastaan mutisten: "Ville Suovaara."
- Kohtaus lokeroilla: Kirjoitat, että "hän johdattaa minua samalla luokkaamme", mutta pian kirjoitatkin, että "hän kääntyy sulkemaan kaappinsa oven --- ja näyttää suunnan." Eli vähän hypittiin.
- "Anteeksi myöhästyminen Opettaja Sinitie" -> Anteeksi myöhästyminen, opettaja Sinitie. (opettaja pienellä ja pilkku ennen nimeä ja titteliä.)
- "minua kohden" -> minua kohti
- "tylysti minulle "Ohho"" -> tylysti minulle: "Ohho..."
- "kerrohan itsestäni mistä tulet? Perheen jäsenesi? Lempi väri? Ja aine?" -> kerrohan itsestäSi, mistä tulet? Perheenjäsenesi? Lempiväri? Ja -aine? (mieluiten silti: ja lempiaine).
- "Julmaa, eikö." -> Kysymyssana vaatii yleensä kysymysmerkin peräänsä.
- "iso veljeni" -> isoveljeni (ellei kyse ole oikeasti isokokoisesta veljestä)
- "pikku siskoni" -> pikkusiskoni (ellei puhuta pienikokoisesta siskosta)
- "Lempi värini" -> yhdyssana
- "lempi aineeni" -> yhdyssana
- "Sanottuani hymyilen vielä opettajalle" -> ei toimi tässä muodossa erillisenä virkkeenä. Lisää alkuun sana 'sen', niin toimii.
- "Riittikö se Opettaja Sinitie?" -> Riittikö se, opettaja Sinitie?
- "piirustus alustat" -> yhdyssana
- "Ratsatusta"
- "Matematiikkaan"
- "valko-sini teema" -> valko-sininen
- "brune tyttö" -> brunette?
- "käännähtää kasvonsa" -> kääntää
- "perheen ja ystäviensä aikana" -> seurassa
- "uutta puhuvat" -> uudet
- "salaman nopeasti" -> yhdyssana
- "6 vuotias" -> 6-vuotias
- "sanain kuvaamaton" -> sanoinkuvaamaton
- "true kouluratsuja" -> en ole täysin varma sanan kirjoitusasusta, koska hevosala on minulle tuntematonta, mutta oletan: true-kouluratsuja
- "kymmenen vuotias" -> yhdyssana
- "ruuna poika" -> yhdyssana

Kiinnitä huomiota verbien aikamuotoihin, muutamassa kohdassa hypätään imperfektin puolelle, vaikka pääosin kuljet hienoa preesensiä. Toistelet paljon itseästi. Esimerkiksi liian usein 'naurahdellaan'.

Tarinan itu puuttuu. Kirjoitat, että se on ote pidemmästä novellista, mutta tämä jää niin pahasti kesken, että sitä on juonellisesti vaikea arvioida. Henkilöhahmoista kaipaisin lisää infoa; minkä ikäisiä he ovat? Miksi Ville Suovaara on muuttanut Englannista Suomeen? Onko hän elänyt ennen Suomessa, kun on noin suomalainen nimi ja suomikin taitaa taittua ihan oivasti? Hassua, että kunnon suomalainen nimi on vain päähenkilöllä (joka on tullut Englannista), ja muut ovat sitten saaneet kansainvälisemmät nimet.

Tuntuu järisyttävän suurelta sattumalta, että nämä kaksi poikaa tapaavat ensimmäisenä päivänä koulussa, jotka molemmat harrastavat jalkapalloa ja ratsastusta. Poikien ratsastusharrastushan ei ole kovin yleistä. Olisi ehkä ollut uskottavampaa, että joku näistä mainituista tytöistä olisi lähtenyt tämän ritarin mukaan hummailemaan. Myöskin tämä mahdollinen romanttinen aspekti jäi hieman epäselväksi, onko palavan rakkauden kohde tämä koulussa tavattu tyttö vai Jaken sisko? Se kaipaisi suoraviivaisempaa vihjetta osakseen.

En ole lukenut aiempaa versiota, luen mieluummin mahdollisimman pitkälle muokatun.

"Toukokin oli löytänyt pyöräilyshortseista telineen riippuville palleilleen." :D :D
Helgan asetuttua puikkoihin ensimmäisessä kappaleessan kirjoitat ensin kolmantena persoonanana ja sitten kesken kaiken minä-muodossa. Älä sekoita niitä. Jos laitat henkilön ajatuksia sekaan, merkitse ne erilailla tai tee esim näin: Sekään mies ei ikinä muista minua, Helga ajatteli.

"Mikään ei voisi pysäyttää häntä nyt." Kirjoitat molempien näkökulmasta tarinaa, joten tässä kohtaa en enää pysynyt kärryillä, että kumpaa tämä 'hän' tarkoittaa? Oletan, että Helgaa, mutta en voi olla varma.

Juoni oli hyvä. Se päättyi napakkaan pisteeseen. Pieni tarinasi sai paljon ajattelua aikaan.

- Liikennemerkkejähän ei särjetä, vaan rikotaan. Peilit ja lasit yms. voidaan särkeä.
- Luun murskaaminen jauheeksi kuulostaa aika työläältä. Siihen tarvitaan vahvat koneet ja siihen suunnitellut laitteet. Kirjoitat liian kepeästi tästä vaiheesta.
- vaikka Jästipää ja Taruh ovat kokeneet tämän liian pinnallisena ja selittämättömänä tarinana, koen sen itse selkeämpänä. En jäänyt kaipaamaan selitystä kannibalismille. Lyhykäisyydessään tämä oli ihan toimiva. Parantaahan sitä aina pystyy, mutta minusta tässä ei ollut valtavia puutteita. Pidin kevyestä tunnelmasta ja käsittelytavasta. Loppukin oli hyvä ja perusteltu.

Olen Taruh:n kanssa täysin samaa mieltä, että kalskahtaa tuo mä-muoto, joka muuttuu kuitenkin. Jos sen käyttö kuuluu tiukasti tyyliisi, pidä se, mutta muutoin neuvon käyttämään minä-muotoa.

Jästipään lukemassa tekstissä päähenkilö lähti lentoon. Minun lukemassani henkilö oikeasti hyppäsi kuolemaansa. Joten pointsit siitä, että sait aikaan tällaisen lopun, jonka voi ymmärtää parilla eri tapaa.

Alussa ei ole mitään "omaasi", siinä on paljon puhkikäytettyjä fraaseja, joka latistaa tunnelmaa.

"joskus iso koira, saattoi haukkua ja saada varautuneeksi omasta turvallisuudestaan. " Tätä korjailisin aika tavalla.

"kun osasin" -> kuin osasin.

Näppäiluvirheitä on muutamia. Vähän hätiköity olo. Hyvä pohjustus, minäkin olin ihan mukana kun tämä päähenkilö hihitteli ovisilmän takana, että sieltä se tulee pian. Loppu ei saanutkuitenkaan kruunaustaan. Jos päählö päätti olla tekemättä mitään, tarinaa olisi tarvinnut jatkaa vielä vähän: kuinka hän seuraa koko aamun ovisilmästä, että joku huomaa kuolleen kustin rappukäytävässä; kun poliisit tulevat; kun poliisit soittavat jokaisen ovikelloa ja kyselevät tapahtuneesta; jne.

Minustakin hyvä alku jollekin, idea tulevaisuuden varalle. Tällaisenaankin ihan hyvä. Luomasi maailma on mielenkiintoinen. Tuo ainainen hymyily oli kiinnostavaa, enkä ole koskaan lukenut sellaisesta ideasta, joten pointsit omalaatuisuudesta :)