Arvostelut käyttäjältä TarraLeguaani

On totta, että kirjoitusvirheet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä. Mutta siihenkin saa apua, kuten sinä olet saanut. Jos sinun on vaikea huomata virheet, joku muu auttaa.

Ideasi on hyvä. Paljastat vasta viime hetkellä mistä on kyse, osaat siis kirjoittaa asiasta kertomatta liikaa. Hyvä.

Mutta... Näin lyhyessä kirjoituksessa on hurjasti kirjoitusvirheitä. Jos olisit oikolukenut tekstiä, saisi se paljon parempia arvosanoja. Käytät myös hyvin yksinkertaista oletettavaa kieltä. Lukija haluaa jotain inspiroivaa, jotain, mitä jaksaa lukea.

Enään -> enää

Siis, ei. Ei tekstiin mukaan näppäimistön järjetöntä hakkaamista, koskaan! Jätä pois, ehdottomasti. Tuosta ei hyödy kukaan.

Yllättävä tarina, pidin ydinonnettomuus-ideasta, jolloin tuo helvetillinen mieltä avartava reissu olikin jotain muuta. Mutta loppu jäi ontoksi. Siitä puuttui se kabum, millä oli mässäilty aiemmin.

Arhinmäen humala pilasi tämänkin. No ei siis kokonaan, mutta omalta osaltaan. Puhetyyli ja asiat ovat vanhahtavia, Arhinmäki tai Marlboro ei sinne sovellu. Jos tekstissäsi olisi puhuttu tuoreemmista asioista enemmän, ne olisivat sopineet ja luoneet hauskan ja haastavan miljöön. Vanhahtava puhe, ylikomissaari ja piispa, ja nykyaikaiset murheet. Sitten tämä olisi ollut loistava. Nyt se ei ihan yltänyt sinne asti.

Tarkoitusta penään minäkin, jotain tarvitsee olla.

Olen samaa mieltä pekan kanssa, että kuvailet hänen erilaisuutensa olevan sisäistä (ja se on myös sitä), mutta paljastat pian, että myös ulospäin näkyy paljon. Tätä ennen lukija on jo kliksauttanut mielessään lukkoon sen, että se on vain sisäistä. Sitten tuot ristiriitaista tietoa. Pieni kohta, nopeasti korjattavissa.

Tekstisi on selkeää, mutta välillä teet liian pitkiä virkkeitä, jolloin lukija ei voi olla varma mihin mikäkin lauseenosa liittyy lukiessaan virkehirviötä. Eli ehkä vähän lisää pisteitä tai sitten tiivistystä niiden pitkien virkkeiden kohdalla.

Juoni on hyvä. Tuot esiin epäkohdan (vammaisuus, vanhempien teot), mutta vaadit mielestäni ratkaisua toiseen asiaan (koulukiusaaminen). Jos haluat tuoda nämä molemmat asiat esille, yhdistä ne. Viittaa siihen, että näitä vanhempia pitäisi rankaista, eikä heidän lastaan.

Ensimmäinen kappale lupaa aivan erilaista tekstiä, kuin mitä lopulta seuraa. Se ei mielestäni sovi tyyliin lainkaan. Jos kirjoitat minä-muodossa, älä aloita sinuttelemalla. Tekstissäsi on turhia faktoja mukana, jotka haittaavat luennan sujumista. Lukija ei tee mitään sillä tiedolla, ketä kaikkia röökikopilla odottaa. Karsi turhat pois. Muuten suht selkeää kerrontaa.

Minusta naisen nöyrtyvyyttä ei tarvitse selitellä, useinhan se vain on niin, päähenkilö tuskin itsekään tietää miksi alistui miehensä mielipiteisiin ja elämäänsä elämään.

Pidin juonesta ja hitaasti valotuksesta. Lopetit upeasti. Kuvasit ristiriitaista tilannetta hienosti, toit uutta näkökulmaa. Kielesi on suhteellisen selkeää, tosiaan osa virkkeistä on vähän pitkitettyjä.

Tässä on tosiaan selvästi parempi kehikko, juoni ja maku kuin aiemmissa. Olet siis kehittynyt jo näin lyhyessä ajassa, miten nopeasti kehitytkään tämän jälkeen!

Huolellisuutta! Lue pari kertaa aina valmis tekstisi läpi. Ensimmäisellä kerralla keskity juoneen. Toisella kerralla keskity oikeinkirjoitukseen.

Jossain kohtaa lipsahdat virkkeen verran kirjoittamaan me-muodossa. Muutoin pysyt hyvin valitsemassasi tyylissä. Keksit hienoja nimiä ja mielenkiintoisia sekä todenmukaisia englanninkielisiä ja vanhanaikaisia firman nimiä. Suomennosta niihin ei tarvita. Samoin kuin muita sulkeisiin sisällyttämiä tekstejä, älä käytä lisätietoa näin. Jos kerrot jotain, mitä tapahtuu 20-luvulla, älä kerro mitä tapahtuu tulevaisuudessa (kuulakärkikynä keksitäään).

Jos kirjoitat ajasta, joka ei ole nyt, ota tosiaan faktat selville, kuten olet tehnyt kuulakärkikynän kanssa. Entä sytkäri? Oliko se jo keksitty silloin? Epäilen.

Juoni on hyvä. Selität itsesi, et jätä mitään kesken. Loppu on sopiva.

Tämä on väärässä kategoriassa. Et tavoita lukijoitasi, jos et kategorisoi tekstejäsi oikein.

Kiva pieni pätkä, mutta olit saanut liikaa kliseitä muutamaan sanan mittaiseen tekstiin. Siltojen polttamiseen sait onneksi jotain uutta mukaan jatkamalla ajatusta.

Heräsin vasta kirjoittamiseen, joten pöytälaatikkoon ei paljoa ole ehtinyt kertyä. Vuoden aikana olen saanut aikaan 52.000 sanaa sisältävän romaanin, jota tulee vieläkin hiottua. 34.000 sanaa on toisessa romaanissa kasassa, mutta se on vielä kesken. Sitten kirjoitimme Jästipään kanssa romaanin, jossa on 59.000 sanaa. Se on tällä hetkellä rauhoittumassa, katsotaan jonkin ajan päästä onko se valmis :) Muutamiin kirjoituskilpailuihin olin lähettänyt novelleja tai miniromaaneja, niiden tuloksistakaan ei ole vielä mitään tietoa. Mutta siis kaikki tämä on vasta alkusoittoa. Valitettavasti tie kivistyy entisestään kun palaan äitiysloman jälkeen töihin ja aikaa ja energiaa ei ole niin paljon. Ikää on onneksi vielä niin vähän (ainakin omasta mielestäni :) ), että tässä ehtii vielä vaikka mitä.